• kiintoaineen leviämisen matemaattinen mallinnus• fysikaalis-kemiallinen vedenlaatututkimus (sisältääveden orgaaniset tinayhdisteet)• vesikasvillisuuden sukelluslin<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> yleiskartoitussekä ilmavalokuvaus• poh<strong>ja</strong>eläintutkimus• sedimentaatiotutkimus• liejusimpukoiden orgaaniset tinayhdisteet <strong>ja</strong> PCB• sedimentin orgaaniset tinayhdisteet, PCB <strong>ja</strong> raskasmetallit• kalojen orgaaniset tinayhdisteet, PCB <strong>ja</strong> elohopea• silakan kututarkkailu• kalanpoikaspyynnit• ammatti- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksen seuranta.Lisäksi tarkkailuun on sisältynyt mm. hiekanottoonliittyvä kiintoainekuormitusseuranta sekä paljonpoh<strong>ja</strong>olosuhteissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksitoteutettu<strong>ja</strong> tarkkuuskaikuluotauksia. Tarkkailualueenlaajuus on ollut pohjois–etelä-suunnassayli 20 km <strong>ja</strong> itä–länsi-suunnassa yli 10 km.Vuosina 2003–2007 toteutetusta vesistö- <strong>ja</strong> kalatalousseurannastaon laadittu vuosiraportit [19, 25–28],joista ilmenevät tiedot vesistötöistä, lupamääräyksistä,ohjelmasta, menetelmistä, toteutuksesta <strong>ja</strong>tuloksista.13.6.2 Vesistö- <strong>ja</strong> kalatalousseurannan tuloksetVuosi 2003<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>n rakentaminen <strong>ja</strong> vesilupaan liittyvävelvoitetarkkailu aloitettiin vuonna 2003. Vuodenalussa laadittua tarkkailuohjelmaa täydennettiin,koska maaliskuussa <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>n edustansedimenteistä otetuissa näytteissä todettiin esiintyvänkorkeita TBT-pitoisuuksia.<strong>Satama</strong>-alueelta ruopattiin kesä–joulukuussa 0,30milj. m³ktr meriläjityskelpoisia savimasso<strong>ja</strong>. Uuttatäyttöaluetta tehtiin noin 7 ha. Seurantaan kuuluivatsameuskartoitukset, virtaustutkimukset, veden laadunseuranta,sedimentaation seuranta, TBT-pitoisuuksienseuranta vedestä, sedimentistä, liejusimpukoista<strong>ja</strong> kaloista, vesikasvillisuuden seuranta,poh<strong>ja</strong>eläintutkimus, kalojen kutuseuranta, kalanpoikaspyynnitsekä ammatti- <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastuksenseuranta.Sameuden <strong>ja</strong> kiintoaineen leviäminen rajoittuimuutaman sadan metrin etäisyydelle <strong>satama</strong>n ruoppauskohteista.Kiintoaine ei levinnyt Porvarinlahdelle.Meriläjitysalueen ympäristössä samennustaoli havaittavissa vielä noin 2,5 kilometrin etäisyydelläalueen keskipisteestä. Kiintoaine ei levinnytSöderskärin suojelualueelle. Vedenlaatu- <strong>ja</strong> sedi-Kuva 13.11Sameuden pintakartat<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>työmaanympäristössäheinäkuussa 2003–2007.Kuva:Luode Consulting OyVuosaari 1.7.2003 Vuosaari 1.7.20041. 7.2003 1. 7.2004100 NTU90 NTU80 NTU70 NTU60 NTU50 NTU40 NTU30 NTU20 NTU10 NTU0 NTUVuosaari 11-07-2005 Sameus11. 7.2005 Vuosaari 11-7-2006 Sameus 11. 7.2006 Vuosaari 5-7-2007 Sameus 5. 7.2007130 SATAMAHANKKEEN YMPÄRISTÖSEURANNAT<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö
mentaatiotulosten mukaan ruoppausten vaikutuksetilmenivät selvästi vain Niinilahden näytteissä.Poh<strong>ja</strong>eläimistön tila oli pysynyt ennallaan. Vesikasvustolinjoillaei havaittu töiden vaikutuksia.<strong>Satama</strong>työmaan ympäristön pintasedimenttienTBT-pitoisuudet olivat syksyllä 2003 samalla tasollakuin maaliskuussa. Meriläjitysalueen ympäristössäne olivat samaa tasoa kuin <strong>satama</strong>työmaan ympäristössä.Heinäkuussa <strong>ja</strong> syys–lokakuun vaihteessa liejusimpukoidenTBT-pitoisuudet olivat Kalkkisaarenselällä<strong>ja</strong> sen ympäristössä sekä läjitysalueen ympäristössä<strong>ja</strong> vertailualueella yllättävän korkeita.Kaloissa TBT:tä oli eniten ahvenissa <strong>ja</strong> vähiten kampeloissa.Pitoisuudet eivät olleet niin korkeita, ettäkalojen käyttörajoituksia olisi tarvittu. Kaloissa eitodettu PCB-yhdisteitä.Silakan kutu oli koko tutkimusalueella vilkasta.Poikasnuottaustutkimuksissa oli ennakkotarkkailutulostentapaan suurta vaihtelua. Alueen ammattikalastajistava<strong>ja</strong>a puolet arvioi <strong>satama</strong>rakentamisenhaitanneen kalastusta. Vapaa-a<strong>ja</strong>nkalastajia huolestuttivatrehevöityminen, pyydysten likaantuminen <strong>ja</strong>TBT.lähiympäristön <strong>ja</strong> vertailualueiden välillä. Meriläjitysalueella<strong>ja</strong> sen ympäristössä orgaanisten tinayhdisteidenpitoisuudet sedimentissä <strong>ja</strong> liejusimpukoissalaskivat hieman vuodesta 2003.Silakan kutua havaittiin edellisvuotta vähemmän.Poikasnuottausten perusteella poikasten kunto olihyvä. Ammattikalasta<strong>ja</strong>t ilmoittivat rakennustöidenkarkottavan kalo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> likaavan pyydyksiä.Vuosi 2005TBT:llä pilaantuneita sedimenttejä ruopattiin 0,45milj. m³ktr), <strong>satama</strong>a <strong>ja</strong> väylää ruopattiin yhteensä2,21 milj. m³ktr, savimasso<strong>ja</strong> läjitettiin yhteensä 1,96milj. m³ktr, merihiekkaa otettiin 2,47 milj. proomum³<strong>ja</strong> <strong>satama</strong>a täytettiin noin 25 ha.Seurantaan sisältyivät sameuskartoitukset, mallitarkastelu,veden laadun <strong>ja</strong> sedimentaation seuranta,TBT:n <strong>ja</strong> muiden organotinayhdisteiden pitoisuuksienseuranta, vesikasvillisuuden seuranta, silakankutuseuranta, kalanpoikaspyynnit, ammattikalastuksenseuranta sekä hiekanoton kiintoainekuormitusseuranta.Kuva 13.12TBT-suo<strong>ja</strong>verhokesäkuussa 2005.Kuva: Sami Kurikka/ SkylinefotoVuosi 2004<strong>Satama</strong>hankkeen rakentaminen <strong>ja</strong>tkui vuonna2004 mm. <strong>satama</strong>-alueen <strong>ja</strong> väylän ruoppauksilla(yhteensä 2,55 milj. m³ktr), savimassojen läjityksillä(yhteensä 1,88 milj. m³ktr), merihiekan otolla (1,65milj. proomu-m³) <strong>ja</strong> <strong>satama</strong>n täytöillä (noin 13 ha).Seurantaan sisältyivät sameuskartoitukset, mallitarkastelu,veden laadun <strong>ja</strong> sedimentaation seuranta,TBT:n <strong>ja</strong> muiden organotinayhdisteiden pitoisuuksienseuranta vedestä, sedimentistä, liejusimpukoista<strong>ja</strong> kaloista, sekä vesikasvillisuuden seuranta, kalojenkutuseuranta, kalanpoikaspyynnit, ammattikalastuksenseuranta <strong>ja</strong> hiekanoton kiintoainekuormituksenseuranta.Kalkkisaarenselällä havaittiin välillä voimakastaveden samentumista, joka ulottui Skatanselälle.Sameusarvojen nousu liittyi merihiekan purkamiseen<strong>satama</strong>-alueen täyttöihin. Meriläjitysalueellasameuden havaittiin pysyvän pääosin poh<strong>ja</strong>n läheisyydessä<strong>ja</strong> läjitysalueen rajojen sisällä. Hiekanotonsameutta lisäävä vaikutus oli ennakoitua vähäisempää.Söderskärin vesikasvillisuuslinjoilla ei todettumuutoksia.TBT:n <strong>ja</strong> muiden orgaanisten tinayhdisteidenpitoisuudet sedimentissä, liejusimpukoissa<strong>ja</strong> kaloissa laskivat selvästi edellisestä vuodesta.Pitoisuustasoissa ei todettu ero<strong>ja</strong> <strong>satama</strong>työmaanPuhdistusruoppausten suo<strong>ja</strong>rakenteiden (penkereet<strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>verho) sisäpuolella todettiin veden voimakastasamentumista. Suo<strong>ja</strong>rakenteet toimivat kuitenkinerittäin hyvin <strong>ja</strong> estivät kiintoaineen leviämisen.Suo<strong>ja</strong>rakenteiden ulkopuolella samentuminen rajoittuityökohteiden välittömään läheisyyteen. Loppuvuodestameriläjityskelpoisten massojen intensiivisenruoppauksen <strong>ja</strong> merihiekan kuljetusten aikanasamentunutta vettä havaittiin myös Kalkkisaarenselänulkopuolella. Meriläjitysten aikana havaittiinsameuden kulkeutumista poh<strong>ja</strong>n lähellä vielä noin2,5 kilometrin päässä läjitysalueen keskipisteestä.Vaikutukset sisäsaariston vesikasvillisuuteenolivat vähäisiä. Ulkosaariston kasvillisuuslinjoillaSATAMAHANKKEEN YMPÄRISTÖSEURANNAT<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö131