Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
• <strong>Satama</strong>toimintojen si<strong>ja</strong>itessa yhdessä paikassasaavutetaan toiminnallisia säästöjä <strong>satama</strong>npitäjän,<strong>satama</strong>nkäyttäjien <strong>ja</strong> tullilaitoksen kustannuksissa.• Sörnäisten <strong>ja</strong> Länsi<strong>satama</strong>n alueille rakennetaanasunto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> toimitilo<strong>ja</strong>. Tästä seuraa säästöjä pääkaupunkiseudunmuun kuin <strong>satama</strong>n raskaan liikenteenliikennöinti-, päästö- <strong>ja</strong> onnettomuuskustannuksissa.Laskelmaan sisältyy luonnollisesti useitakin epävarmuustekijöitä,joiden suhteen on perusteltua tehdäherkkyystarkastelua. Olennaisimpia epävarmuustekijöitäovat seuraavat:• <strong>Satama</strong>n liikenne-ennusteen toteutuminen. <strong>Satama</strong>nliikenteen hyödyt (20 % kaikista hyödyistä)<strong>ja</strong> <strong>satama</strong>toimintojen hyödyt (16 % kaikista hyödyistä)ovat riippuvaisia liikenteen määrästä. Jos<strong>satama</strong>n liikenne ei kasva nykyisestä, niin HETvaihtoehdossaei tarvittaisi kolmatta <strong>satama</strong>a.• Junakuljetusten osuus <strong>satama</strong>n tavaraliikenteestä.Vaikuttaa <strong>satama</strong>n liikenteen hyötyjen määrään.• Nykyisten <strong>satama</strong>-alueiden rakentaminen. Alueillesijoittuvien asukkaiden määrä <strong>ja</strong> heidänliikkumistottumuksensa vaikuttavat pääkaupunkiseudunliikenteen hyötyjen määrään.• Investointikustannukset. Kustannusten kasvu heikentääsuoraan kannattavuutta. Samalla on otettavahuomioon, että myös HET-vaihtoehdon kustannuksiinsisältyisi vastaavaa epävarmuutta.Herkkyystarkastelun päätulos on, että <strong>Vuosaaren</strong><strong>satama</strong>hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava,vaikka <strong>satama</strong>n liikenne ei enää kasvaisi <strong>ja</strong>junakuljetusten osuus <strong>satama</strong>n liikenteestä säilyisinykyisellään.Peruslaskelmassa on oletettu, että yhden <strong>satama</strong>nmallissa rautatieliikenteen kilpailukyky on selvästiparempi kuin kolmen <strong>satama</strong>n mallissa. Tämän seurauksenajunakuljetusten osuus <strong>satama</strong>n liikenteestäon Vuosaari-vaihtoehdossa perustellusti suurempikuin HET-vaihtoehdossa. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>hankeon kuitenkin yhteiskuntataloudellisesti kannattavamyös siinä tapauksessa, että junakuljetusten osuuson sama molemmissa vaihtoehdoissa. Herkkyystarkastelunperusteella hanke voidaan todeta kannattavaksijo <strong>satama</strong>n nykyisellä liikennemäärällä <strong>ja</strong>kulkumuoto<strong>ja</strong>kautumalla.Yhteiskuntataloudellisen laskelman suhde ympäristövaikutuksiinra<strong>ja</strong>utuu niihin muutoksiin, joilleon rahamääräinen arvo. Laskelma tuo näkyviin<strong>satama</strong>hankkeen vaikutukset liikenteen suoritteisiin<strong>ja</strong> siten liikenteen hiilidioksidi- <strong>ja</strong> muihin päästöihin.Vuosaari-vaihtoehdossa tieliikenteen vuotuinensuorite on noin 95 miljoonaa ajoneuvokilometriäpienempi <strong>ja</strong> rautatieliikenteen suorite 42 miljoonaatonnikilometriä pienempi kuin HET-vaihtoehdossa.Vesiliikenteen vuotuinen suorite sen si<strong>ja</strong>an kasvaaVuosaari-vaihtoehdon toteutumisen seurauksenanoin 245 miljoonaa tonnikilometriä.Suoritemuutosten seurauksena pääkaupunkiseudunliikenteen vuosittainen hiilidioksidipäästöon reilut 10 000 tonnia pienempi kuin HET-vaihtoehdossaolisi. Vaikutus on suuruusluokaltaan 0,8 %pääkaupunkiseudun liikenteen hiilidioksidipäästöistä.PerusinvestointiTaulukko 2.4Vuosaari-vaihtoehdonyhteiskuntataloudellinenkannattavuusverrattuna HET-vaihtoehtoon(vuoden 2006tietojen perusteella).<strong>Satama</strong> <strong>ja</strong> sen liittäminen kunnallisteknisiin verkkoihin 315Meriväylä 11Tie (pl. joka tapauksessa tehtävät toimenpiteet) 84Rata 180Rakentamisen aikaiset korkokustannukset (5 % vuodessa) 71Yhteensä (A) 661Ensimmäiseen käyttövuoteen diskontattujen hyötyjen (+) <strong>ja</strong> haittojen (–)erotus, M€<strong>Satama</strong>n tavaraliikenne 290Muu pääkaupunkiseudun liikenne 535<strong>Satama</strong>n toiminta 236Vuosaari-vaihtoehdon välilliset <strong>ja</strong> aikaistettavat investoinnit –23HET-vaihtoehdon suorat, välilliset <strong>ja</strong> aikaistetut investoinnit 367Säästö Keski-Pasilan rakennuskustannuksissa 73Ero väylien ylläpitokustannuksissa –22Investointien jäännösarvo (netto) 14Yhteensä (B) 1 471Hyöty-kustannussuhde (B/A) 2,23Nykyarvo (B–A), M€ 810Sisäinen korko (korko, jolla B–A=0) 15,0 %L ä h t e e t1. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>hanke. Yhteiskuntataloudellinenkannattavuuslaskelma (YHTALI). <strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>,Kaupunginkanslian talous- <strong>ja</strong> suunnitteluosasto, 20. 3.1996,Helsinki2. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma(YHTALI). <strong>Helsingin</strong> <strong>Satama</strong>n julkaisu, sar<strong>ja</strong> C,1998:11, Helsinki3. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>hankkeen yhteiskuntataloudellinenkannattavuuslaskelma (YHTALI). Liikenne- <strong>ja</strong> viestintäministeriönmietintöjä <strong>ja</strong> muistioita B22/2001, Helsinki.4. <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>hanke. Valtiontalouden tarkastusvirastontarkastuskertomus 15/2001, Helsinki.5. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005. Suunnitteluvaiheenoh<strong>ja</strong>us. Tiehallinto, Helsinki.YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö17
Change language