Vuosaaren satama ja ympÃ¤ristÃ¶ - Helsingin Satama

More documents

Recommendations

Info

3Satamanympäristövaikutukset3.1 JohdantoHelsinki on valmistellut uutta satamaa vuosikymmeniä,siitä saakka kun Vuosaari liitettiin kaupunkiin.Tänä aikana ympäristöasioiden merkitys on kasvanut.Yhdestäkään muusta hankkeesta Suomessa eiole tehty niin paljon ympäristöselvityksiä kuin Vuosaarensatamasta. Satamahankkeen myönteiset vaikutukseterityisesti Helsingin kantakaupungissa ontodettu huomattaviksi ja haitat Vuosaaressa ja uusienliikenneyhteyksien varrella hallittaviksi. Vuosaarensatama on ollut mahdollista rakentaa arvokkaidenluontoalueiden viereen, koska ympäristönäkökohdaton otettu suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioontaloudellisten ja teknisten seikkojen rinnalla.Haittojen lieventäminen on ollut kaikissa vaiheissakiinteä osa satamahankkeen suunnittelua ja toteutusta.Useista suunnitelmissa esitetyistä lievennystoimistaon tullut myös lupaehtoja. Johdonmukainenpyrkimys haittojen ennaltaehkäisyyn ja minimointiinon synnyttänyt mm. pilaantuneiden massojenkäsittelyä, ruoppausvälineistöä, massojen kuljetusta,sataman valaistusta ja raskaan liikenteen haittojenvähentämistä koskevia innovaatioita.3.2 Alueen luontoarvojen ja sataman vaikutusten selvittäminen aiemminMustavuoren ja Porvarinlahden arvokasta luontoaon tutkittu kauan. Vuonna 1949 julkaistussa ehdotuksessaHelsingin seudun luonnonsuojelukohteiksi[1] esitettiin Mustanvuoren seudun ja Borgarstrandvikeninperukan varaamista kansanpuistoksi ja osaasiitä luonnonsuojelualueeksi. Perusteluina olivatalueen vaihteleva luonto, kalliomänniköt, komeatkuusikot ja rehevät lehdot sekä vuorelta avautuvakomea näköala.1960-luvulla todettiin Vuosaaren soveltuvan hyvinsataman paikaksi teknilliseltä ja taloudelliselta kannalta.Väylän rakentamisen oletettiin aiheuttavan vainvähän ruoppauksia ja louhintaa. Rannan muotoa javesialueiden pohjaolosuhteita pidettiin tärkeinä kriteereinäsataman sijoituksessa. Ympäristövaikutuksiaei vielä laajemmin selvitetty eikä arvioitu. Vuosaarensuunnittelukomitea halusi kuitenkin jättääasuntoalueiden ja satamaksi suunnitellun alueenväliin riittävän leveän vihervyöhykkeen [22].1970-luvulla seutukaavaliitto selvitti seudunsatamavaihtoehtoja [8] ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastoinventoi Vuosaaren luontoa [16]. Mustavuorenlehto todettiin Helsingin itäisten alueidenainoaksi luonnontilaiseksi lehdoksi. Sitä käytettiinja käytetään myös yliopisto-opetukseen. Helsinginyliopiston kasvimuseossa on vuosina 1965 ja 1979Mustavuoresta löydetyt näytteet korpihohtosammaleesta,joka on yksi Mustavuoren lehdon ja Östersundominlintuvesien Natura-alueen (FI0100065)suojelun perusteista [14]. 1970-luvun jälkeen sammaltaei enää ole havaittu.1980-luvulla Mustavuoren lehto ja Östersundominlintuvedet otettiin mukaan valtakunnallisiinsuojeluohjelmiin. Porvarinlahti muodostaa Sipoonpuolella sijaitsevien Bruksvikenin, Torpvikenin jaKapellvikenin kanssa valtioneuvoston vuonna 1982vahvistamaan Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaankuuluvat Östersundomin lintuvedet.Mustavuoren lehto on ollut vuodesta 1989 valtioneuvostonvahvistamassa Valtakunnallisessa lehtojensuojeluohjelmassa.Helsingin kaupungin esityksestäUudenmaan lääninhallitus teki vuonna 1987 päätöksenMustavuoren–Porvarinlahden-luonnonsuojelualueenperustamisesta kaupungin omistamille maille.Vuonna 1984 valmistui ns. RAMA-selvitys [16],joka käynnisti Helsingin ranta-alueilla suuria maankäyttömuutoksia.Siinä arvioitiin maankäyttöratkaisujaedelleen pääasiassa toiminnallis-taloudelliseltakannalta. Raportissa todetaan kuitenkin kaupunkikuvallistenvaikutusten lisäksi raskaan liikenteenhaitoista kantakaupungissa sekä öljysatamien hajuhaitastaja päästöistä.Valtakunnallisen satamien kehittämisohjelman(SANKA) tarkastelut vuonna 1988 tehtiin ensisijaisestikuljetustaloudellisten näkökohtien ja kilpailukykyäedistävän palvelutason kannalta [15]. Hankkeiden,suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutustenarviointia koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ollut.18SATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSETVuosaaren satama ja ympäristö
K I R J O I T TA J APirkko Pulkkinen, MMM (ympäristönsuojelu), LuK (suunnittelumaantiede),työskentelee johtavana ympäristötarkastajana Helsinginkaupungin ympäristökeskuksessa. Hän on ollut ympäristötoimenedustajana Vuosaaren sataman valmistelussa vuodesta 1989 alkaen.Kuva 3.1Vuosaaren satamahankkeensijaintiSATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSETVuosaaren satama ja ympäristö19
Page 3 and 4: EsipuheVuosaaren satamahanke on maa
Page 5 and 6: 5.4.6 Rakennuslain perusteellakaava
Page 7 and 8: 13.3 Vuosaaren satamahankkeenlinnus
Page 9 and 10: Hanke on ollut uusien säädösten
Page 11 and 12: K I R J O I T TA J AHeikki Metsära
Page 13 and 14: lahden liikenneyhteyden parantamise
Page 15: • Satamatoimintojen sijaitessa yh
Page 19 and 20: dollisesti vasta 1. 1. 1994. Vapaae
Page 21 and 22: Hankkeen toteuttamatta jättämist
Page 23 and 24: kasvullista maata mm. seudun metsi
Page 25 and 26: Kuva 3.4Ilmakuva alueeltaennen Vuos
Page 27 and 28: K i r j o i t ta j aKari Marttinen,
Page 29 and 30: Kuva 4.3Pikkulepinkäinen (vas.)ja
Page 31 and 32: nastettu First Corporate Shipping -
Page 33 and 34: tavat olivat vielä tuolloin Suomes
Page 36 and 37: Taulukko 5.1Taajamaseutukaavaanliit
Page 38 and 39: Taulukko 5.2Helsingin yleiskaavaan1
Page 40 and 41: Kaavaa hyväksyttäessä ja vahvist
Page 42 and 43: asiasta vielä komission lausunto.
Page 44 and 45: menettely osoittaa, että hankkeell
Page 46 and 47: 5.4.10 Kantelujen ja vetoomuksenkä
Page 48 and 49: pohjoisosassa on tarkoitettu pääa
Page 50 and 51: Näitä määräyksiä täydentäv
Page 52 and 53: 5.6 Kaakkois-Vantaan osayleiskaavaT
Page 54 and 55: 6Maaliikenneyhteyksiensuunnittelu6.
Page 56 and 57: 6.3 Maaliikenneyhteyksien vaihtoeht
Page 58 and 59: Kuva 6.4Ratavaihtoehdot välilläPo
Page 60 and 61: 6.7 Satamaradan alustava yleissuunn
Page 62 and 63: Kuva 6.8Liikenteenohjausjaturvallis
Page 64 and 65: Kuva 6.11Maaliikenneyhteydetvälill
Page 66 and 67:
Kuva 6.13Satamarata yhdistääVuosa
Page 68 and 69:
6.9.3 Haitallisten ympäristövaiku
Page 70 and 71:
7Ympäristönäkökulmamaaliikenney
Page 72 and 73:
distamiseen käytettiin kolmea eri
Page 74 and 75:
Kuva 7.6Ympäristötietojärjestelm
Page 76 and 77:
8Meriväylän suunnitteluja rakenta
Page 78 and 79:
Taulukko 8.1Ruoppausmäärätkohtei
Page 80 and 81:
8.5 Väylän turvallisuus ja navigo
Page 82 and 83:
9Satama-alueen merenpohjanpuhdistam
Page 84 and 85:
Kuva 9.2Vuosaaren satamaalueenja l
Page 86 and 87:
A1A2B2Niinilahdensijoitus- elitäyt
Page 88 and 89:
Kuva 9.6Suojaverhorakennetoiminnass
Page 90 and 91:
Kuva 9.12Niinilahden täyttöelihy
Page 92 and 93:
10Telakka-alueenpilaantuneen maaper
Page 94 and 95:
Taulukko 10.2Orgaanisille yhdisteil
Page 96 and 97:
Taulukko 10.3Ympäristöteknisetmaa
Page 98 and 99:
tiin loppusijoituspaikkoihinsa. Puh
Page 100 and 101:
TBT-pitoisuuksien seurannassa oltii
Page 102 and 103:
11Satamakeskuksen kehittäminenosan
Page 104 and 105:
11.2.2 Arkkitehtoninen yleissuunnit
Page 106 and 107:
Kuva 11.5Sataman mastovalaisinLämp
Page 108 and 109:
Ari Bungers kuvaa suunnitteluproses
Page 110 and 111:
Logistiikka-alueen katujärjestelyt
Page 112 and 113:
12Satamahankerakennusvalvonnan kann
Page 114 and 115:
tehtoniseen yleisilmeeseen. Sitä k
Page 116 and 117:
13Satamahankkeenympäristöseuranna
Page 118 and 119:
Kuva 13.2Meriväylän seurantaluodo
Page 120 and 121:
määrä oli 81 ja parimäärä 980
Page 122 and 123:
alueen lajimäärä oli sama kuin e
Page 124 and 125:
Vuosi 2004Vuonna 2004 inventoitiin
Page 126 and 127:
Kuva 13.8Pohjavedenesiitymismuotoja
Page 128 and 129:
• kiintoaineen leviämisen matema
Page 130 and 131:
havaittiin elpymistä edellisestä
Page 132 and 133:
13.9 Ympäristöseurantojen jatkami
Page 134 and 135:
14Sataman rakentamiseen liittyväty
Page 136 and 137:
Kuva 14.2Kuvasarja Porvarinlahdenal
Page 138 and 139:
14.5 Mellunmäen luhdan säilyttäm
Page 140 and 141:
15Räjähtämättömien lentopommie
Page 142 and 143:
Kuva 15.2Ilmatorjuntarykmentti1:n r
Page 144 and 145:
Kuva 15.5Arvio eri alueille pudotet
Page 146 and 147:
16Vuosaaren satamahankeja arkeologi
Page 148 and 149:
lin leveys vaihteli kahdesta metris
Page 150 and 151:
Kuva 16.4Kaivausalueelta 1esiin tul
Page 152 and 153:
Kuva 16.9Ongenkoukku.Kuva: S. Tiril
Page 154 and 155:
17Yhteenveto Vuosaaren satamahankke
Page 156 and 157:
Taulukko 17.1Satama-alueen maankäy
Page 158 and 159:
Lupa-/päätösprosessiPäätöksen
Page 160 and 161:
Page 162 and 163:
Page 164 and 165:
Taulukko 17.3Satamahankkeenrakentam
Page 166 and 167:
Tekijät esiin1. Suunnittelu ja rak
Page 168 and 169:
Kuvanveistäjä Hannu SirenLAB arkk
Page 170 and 171:
2. RakentaminenABB OyAEG OyAgrekaat
Page 172 and 173:
Tehomet OyTekmanni OyTerramare OyTT
Page 174 and 175:
SammandragNordsjö hamnprojekt är
Page 176 and 177:
gjorde att massorna kunde användas
Page 178 and 179:
The Vuosaari Harbour has been built
Page 180:
Julkaisijat:Vuosaaren sataman raken
show all

Vuosaaren satama ja ympÃ¤ristÃ¶ - Helsingin Satama

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?