Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

16Vuosaaren satamahankeja arkeologiset tutkimukset16.1 JohdantoSuuret rakennushankkeet kohdistuvat usein sellaisillealueille, joilla on muinaismuistolain tarkoittamiakiinteitä muinaisjäännöksiä. Jos muinaisjäännöstäei lasketa valtakunnallisesti arvokkaanasuojeltavaksi, edellyttää muinaismuistolaki senarkeologista tutkimusta ennen rakennustöiden aloittamista.Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteitatuhoutuu siis väistämättä. Toisaalta korvauksenasaadaan runsaasti uutta tietoa, sillä rakennushankkeetmahdollistavat laajat arkeologiset kaivaukset,joita muutoin olisi mahdoton järjestää. Vuosaarensatamaradan ja -tien eteläosa kulkee ikivanhan Länsisalmenkylän halki. Alueella on tuskin yhtään täysinmuinaisjäännöksetöntä kohtaa. Museovirastonrakennushistorian osaston arkeologit tutkivat vuosina2002–2003 Porvarilahden itärannalla olevia parisataa vuotta vanhoja kalkkiuuneja ja Gubbackassasijaitsevaa 1500-luvulla autioitunutta kylää.16.2 Porvarinlahden kalkkiuunit16.2.1 Historiallinen taustaPorvarinlahden rantojen kalkkiuuneihin suoraan liittyviävanhoja asiakirjoja ei ole ainakaan toistaiseksilöydetty arkistoista. Sen verran kuitenkin on varmaa,että Vuosaaren seudulta louhittiin 1700-luvun keskivaiheenja 1800-luvun alun välillä runsaasti kalkkikiveäSuomenlinnan rakennustöitä varten [11, 18].Lisäksi tiedetään, että Porvarinlahden rannat omistanutVästerkullan kartano osallistui aktiivisesti kalkkiliiketoimintaan.Kartanonherra majuri Erik Armfeltperusti 1760-luvulla Porvarinlahden suun edustallasijaitsevalle Kalkholmenille kalkkiuuneja [15, 16,17]. Vuonna 1770 annettiin kalastajien vaatimuksestamääräys, ettei Västerkullan kalkkikaivoksellasaanut suorittaa räjäytyksiä huhti-, touko- ja kesäkuussa[16]. Vuosina 1791–1818 Westerkullaa hallinneenGabriel August Hagelbergin aikana toimitettiinkartanon mailla valmistettua kalkkia Helsinginlisäksi Tukholmaan, Haminaan ja Viipuriin [15, 16,17] Porvarinlahden kalkkikivivarantojen hyödyntämisenkukoistuskausi oli ilmeisesti lyhyt. Kalkkilouhoksetjäivät käytöstä ennen vuotta 1854 [13]. Vuodelta1904 peräisin olevan tiedon mukaan louhoksethylättiin mahdollisesti jo 1830-luvulla [10].16.2.2 Kalkinpoltto maauunissaKalkinvalmistus oli ennen teollistumistaan monivaiheinenja pitkäkestoinen prosessi. Ennen kalkinpolttoalouhittiin kalkkikiveä ja hankittiin polttopuita.Maauunin rakentaminen aloitettiin kaivamalla jyrkkäänrinteeseen u:n muotoinen kuoppa. Kolme rin-Kuva 16.1Piirros kalkkiuunistaennen täyttöä.Kuva: Riina Mäki /Museovirasto148 VUOSAAREN SATAMAHANKE JA ARKEOLOGISET TUTKIMUKSETVuosaaren satama ja ympäristö