Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

K i r j o i t ta j aKari Marttinen, oikeustieteen lisensiaatti, asianajaja, toimiiympäristöoikeuden kompetenssiryhmän vetäjänä asianajotoimistoHammarström Puhakka Partners Oy:ssä. Hän on hoitanut Vuosaarensatamahankkeen oikeusprosesseja vuodesta 1996 alkaen.Lain 66 §:n mukaan viranomainen ei saa myöntäälupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä taivahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissatarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaahankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävänniitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alueon sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura2000 -verkostoon. Vaikka eri jäsenvaltioissa onkinerilaisia käsityksiä siitä, kuinka tiukkaa Natura 2000-alueiden suojelun tulisi olla, on EY:n tuomioistuintulkinnut luontodirektiivin velvoitteita, kuten heikentämiskieltoahyvinkin tiukasti. HeikentämiskiellostaEY:n tuomioistuin lausui asiassa C-127/02Waddenzee seuraavasti:”Erityisesti luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa asetettujenharkintavallan rajojen osalta tästä säännöksestäilmenee, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessatilanteessa toimivaltaiset kansalliset viranomaisetvoivat hyväksyä sydänsimpukoiden mekaanisen pyynninvain varmistuttuaan siitä, että se ei vaikuta kyseisen alueenkoskemattomuuteen, kun otetaan huomioon tämäntoiminnan vaikutusten asianmukaista arviointia koskevatpäätelmät, ja että näin on silloin, kun ei ole olemassamitään tieteelliseltä kannalta järkevää epäilyä tällaistenvaikutusten aiheutumatta jäämisestä (ks. tämän tuomion59 kohta).”4.2 Yleistä Natura 2000 -alueiden valinnasta SuomessaNatura 2000 -alueiden valinta perustuu luontodirektiivin3 ja 4 artiklaan sekä direktiivin liitteeseen III.Direktiivin 3 artiklassa säädetään Natura 2000 -verkostontavoitteista. Sen mukaan perustetaan erityistensuojelutoimien alueiden yhtenäinen eurooppalainenekologinen verkosto. Tämän verkoston avullaon varmistettava kyseisten luontotyyppien ja lajienelinympäristöjen suotuisan suojelun tason säilyttäminentai tarvittaessa ennalleen saattaminen niidenluontaisella levinneisyysalueella. Kunkin jäsenvaltionon edistettävä Natura 2000 -verkoston aikaansaamistasiinä suhteessa kuin sen alueella esiintyyluontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja luontotyyppejäja liitteessä II tarkoitettujen lajien elinympäristöjä.Jäsenvaltion on tätä varten osoitettava 4 artiklanmukaisesti alueita erityisten suojelutoimien alueiksiottaen huomioon suotuisan suojelutason tavoite.Direktiivin 4 artikla sisältää varsinaiset säännöksetalueiden valintamenettelystä sekä viittauksenliitteeseen III, jossa säädetään alueiden valinnanaineellisoikeudellisista kriteereistä. Valintamenettelykoostuu kolmesta eri vaiheesta:1. ensin jäsenvaltio laatii 1-vaiheessa kansallisenehdotuksen yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi(SCI-alueet);2. sitten komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioidenkanssa 2-vaiheessa ehdotuksen yhteisön tärkeinäpitämiksi alueiksi ja päättää niistä erikseen kunkinluonnonmaantieteellisen vyöhykkeen osalta.Vyöhykkeitä on nykyisin EU:n laajennuttua kaikkiaan9 kappaletta. Suomi kuuluu pääosin boreaaliseenluonnonmaantieteelliseen vyöhykkeeseen.Ylä-Lapin tunturialueet kuuluvat alpiiniseen vyöhykkeeseen.3. Lopuksi jäsenvaltio muodostaa SCI-alueista erityistensuojelutoimien alueita (SAC). Direktiivisallii hyvin laaja-alaisen menettelyvalikoimanSAC-alueiden muodostamisessa.Tässä yhteydessä on hyvä vielä huomata, että Suomiliittyi EU:iin 1. 1. 1995 pyytämättä jäsenyysneuvotteluissalisäaikaa luontodirektiivin täytäntöönpanolle.Tästä johtuen Suomen olisi tullut hyväksyä 1. vaiheenkansallinen ehdotus SCI-alueiksi jo vuoden 1995 kesäkuussa,mikä aikataulu oli jo alun perin täysin mahdotonkunnollisen valintaprosessin läpiviemiseksi.VUOSAAREN SATAMAHANKE JA NATURA 2000Vuosaaren satama ja ympäristö29