Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

Näitä määräyksiä täydentävät vielä tie- ja ratasuunnitelmissaesitetyt yksityiskohtaiset ratkaisut ja määräykset.5.5.2 Vaikutusten arviointiSatamahankkeen ja Vuosaaren täyttömäen lisätäyttöhankkeenympäristövaikutukset on arvioitu YVAmenettelyssä,sataman ja sen liikenneyhteyksienNatura-vaikutukset luonnonsuojelulain edellyttämällätavalla seutukaavoituksen yhteydessä. Näidenlisäksi on tehty lukuisia ympäristövaikutuksia koskeviaerillisselvityksiä mm. tie- ja ratahankkeidensekä meriväylän suunnittelun yhteydessä. Asemakaavoituksenyhteydessä on tehty erillisselvityksiämm. alueen maaperähygieniasta, liikennemelustaja Vuosaarenlahdelle suunnitellun pienvenesatamanympäristövaikutuksista.Asemakaavan selostuksessa todetaan, että rakentaminenmuuttaa alueen luonnonmaisemaa ja -olosuhteita.Sataman täyttöalue, maaliikenneyhteydet jauudet korttelialueet pienentävät virkistysalueita janiiden rakentaminen muuttaa alueen topografiaa jamaisemakuvaa. Liikenne- ja satamamelu voivat häiritävirkistysalueiden käyttöä liikenne-, työpaikkajasatama-alueen reunavyöhykkeellä sekä aiheuttaahaittaa lähiympäristön suojelualueilla.Vuosaaren asuntoalueelle kohdistuvat ympäristöhäiriötjäävät vähäisiksi. Asukkaiden kannaltamerkittävin haitta on Niinilahden pohjukan poistuminenvirkistyskäytöstä. Vuosaarelaisten käyttöönjäävät kuitenkin edelleen laajat merelliset virkistysalueetUutelan lisäksi myös esimerkiksi Kallahdessaja Vartiokylän lahden rantamilla.Kaavalla katsottiin olevan Vuosaaren kannaltamyös positiivisia vaikutuksia. Sataman ja siihen liittyvienmuiden toimintojen mukanaan tuomat uudettyöpaikat nostavat Vuosaaren työpaikkaomavaraisuuttaja monipuolistavat tarjontaa. Vuosaaren palveluihintukeutuvina alueen yritykset myös edesauttavatVuosaaren palveluiden kehittämistä.Kaava-alueen ulkopuolelle ulottuvista vaikutuksistamerkittävimmät ovat kantakaupungin asumiskelpoisuudenparaneminen ja siellä avautuvat uudetrakentamismahdollisuudet sekä tavaraliikenteen painopisteensiirtyminen katuverkosta Kehä III:lle jayleisen tieverkon pääteille.Entisen telakka-alueen laajentaminen satamaalueeksisekä pienvenesataman rakentaminen muuttavatlähirantojen ja saarten maisemakuvaa, joskinsaaristo rajaa vaikutukset merimaisemassa suppeiksi.Mantereen puolella telakka-alueen rakentamisenaikainen maaston tasaaminen, telakan tuntumassasijaitsevat voimalaitokset, hiilivarasto jatäyttömäki ovat jo muuttaneet alueen luonnonmaisemaa.Luonnontilaiseen maisemaan kohdistuvistakaavan toteuttamisen vaikutuksista merkittävimmätovat liikenneyhteyksien ja työpaikka-alueen rakentamisenvaatimat maaston leikkaukset, louhinnat jatäytöt sekä entisen maankaatopaikan lisätäyttö.Paikallisesti arvokkaista kasvillisuus- ja kasvistokohteistaosa jää muiden aluevarausten alle. Näitäovat Fotängenin ja Niinisaaren eteläosan korpialueet,voimalan itäpuolen lehto, Käärmeniemen kallio jauloke, Lehdessaaren pohjoisosan lehtokorpilaikku,Ruusuniemen rantarinne sekä yleiskaavassa suojeltavaksiesitetty Varisluoto. Muut paikallisesti arvokkaatkohteet säilyvät virkistys- tai luonnonsuojelualueittenosina. Näistä Skillberget on merkitty asemakaavaanlähivirkistysalueena, jolla on luonnonsuojelullistaarvoa, ja tyynylaavaesiintymä alueen osana,jolla oleva geologinen muodostuma on säilytettävä.5.5.3 Kaavan käsittelyHelsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 24. 4. 1996Vuosaaren sataman perustamissuunnitelman japäätti samalla asemakaavan laatimisesta Vuosaarensatamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä varten. Kaavaon laadittu vuorovaikutteisesti tien ja radan yleissuunnittelunkanssa yhteistyössä Tielaitoksen jaRatahallintokeskuksen sekä naapurikuntien kanssa.Kaavaa laadittaessa on oltu yhteydessä myös Uudenmaanliittoon, Uudenmaan ympäristökeskukseen jamuseovirastoon.Asemakaavaluonnokset olivat mielipiteitä vartennähtävillä kaksi kertaa. Ensimmäinen nähtävilläolojärjestettiin helmikuussa 1997 sataman maaliikenneyhteyksienyleissuunnittelun yhteydessä. Nähtävilläolivat tuolloin eri linjausvaihtoehtoja vastaavat luonnoksetsekä asemakaavasta että Kaakkois-Vantaanosayleiskaavasta. Asiasta järjestettiin myös Vantaankaupungin kanssa yhteinen kaavakokous.Mielipiteitä esitettiin yhteensä 32. Niiden johdostasuunnittelualuetta laajennettiin käsittämäänmyös Vuosaaren huipun alue ja tutkittiin sen saamistavirkistyskäyttöön.Tie- ja ratajärjestelyjen yleissuunnitelmien valmistuttuaasemakaavan valmistelua jatkettiin ratkaisuksisuositellun Porvarinlahden linjausvaihtoehdonpohjalta. Tämä linjausvaihtoehto oli myös vuonna1997 käynnistyneen Vuosaaren satamaa ja sen maaliikenneyhteyksiäkoskevan seutukaavan valmistelunpohjana asemakaava-alueella.Asemakaavaluonnos oli toisen kerran nähtävilläsatamaa ja sen maaliikenneyhteyksiä koskevan seutu-52SATAMAN SUUNNITTELUUN LIITTYNEET KAAVATVuosaaren satama ja ympäristö