Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

Kuva 15.5Arvio eri alueille pudotetustapommeista.Pääosa pommeistaputosi merialueelle.(5–6 km maalista). Kaikkia lentoja ei ehditty havaitaeikä taltioida.Oheisesta kuvasta 15.5 selviää, paljonko pommejaputosi eri alueille. Varsinaisen kaupunkialueenosalta tiedot perustuvat tarkkoihin pommituskarttoihin,mutta muilta osin tulos lienee arvionvarainen.Tuskin kukaan on voinut tarkasti selvittää, mihinpommeja osui merialueella. Pommimäärä arvioitiinaiemmin todellista pienemmäksi, kunnes saatiinkäyttöön venäläisten tutkijoiden viimeiset arkistotiedot(v. 1999). Lentoreittipiirrosten kaartokohtienperusteella voidaan päätellä, että pääosa pommeista(arvio 70 %) putosi mereen Suomenlinnan ja Santahaminanetelä- ja kaakkoispuolelle. Loput (n. 4 000 –5 000 pommia) putosivat joka puolelle Helsinginympäristöön. Silloisen Helsingin kaupungin itä- jakaakkoispuolisille alueille osui paljon pommeja.Laajasalon, Tammisalon, Puotilan ja Vuosaaren alueillakuoli pommituksissa 13 siviilihenkilöä.15.4.5 Jäikö pommeja suutareiksi?Yleinen havainto sotien ajalta on, että pieni osapommeista ja kranaateista ei räjähdäkään, vaan jäälaukeamattomaksi. On oikeastaan yllättävää, kuinkavähän räjähtämättömiä lentopommeja ja ilmatorjuntatykistönkranaatteja sotien jälkeen on löytynyt Helsinginalueelta. Jos niitä olisi ollut runsaasti, kylläniitä olisi löydettykin enemmän. Maahan osuneistapommeista suurin osa räjähti tai ainakin hajosi iskunvoimasta. On luultavaa, että maahan jääneet suutariton joka tapauksessa löydetty ja eliminoitu välittömästisotien jälkeen.Merentutkimuslaitoksen tietojen mukaan merijäätyi Helsingin edustalla vuonna 1944 vasta helmikuunpuolivälin jälkeen. Rannan tuntumaan tulipysyvä jääpeite 12. 2. ja ohut kiintojää ulottui Harmajanluo vasta 22. 2. Sen ulkopuolella oli ahtojäätä.Kahden ensimmäisen pommituksen aikana meri olisiis kutakuinkin avoin ja vasta viimeisen pommituksenaikana heikohkon jään peittämä. Jäähän osuneetpommit räjähtivät luultavasti ihan normaalisti.Vesikään ei ole niin pehmeä elementti kuin luullaan,vaan kärki-iskusytyttimillä varustetut pommiträjähtivät myös suurella todennäköisyydellä avoveteenosuessaan. On tietysti pieni riski olemassa,että joku avoveteen osunut ja pohjaan uponnutpommi olisi jäänyt suutariksi. Loogisesti ajatellenpommi, joka ei uutenakaan räjähtänyt, tuskin enääräjähtää lähes 60 vuoden kuluttua kovin helposti.Sytytinosa ruostuu ja räjähdysaine menettää tehoaankosteuden vaikutuksesta. Joku riski silti on.146 RÄJÄHTÄMÄTTÖMIEN LENTOPOMMIEN AIHEUTTAMA RISKI SATAMAN RAKENTAMISESSAVuosaaren satama ja ympäristö