Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

lin leveys vaihteli kahdesta metristä neljään metriin.Uunikuopan syvyys oli noin kaksi metriä.Arkeologisella kaivauksella pyrittiin saamaan tietoakalkkiuunin rakenteista ja käyttöhistoriasta [5].Tarkoituksena oli myös hankkia kokemuksia siitämiten tällaista melko nuorta teollisuushistoriallistakohdetta tulee tutkia. Jo kaivauksen alkuvaiheessaselvisi, että kalkkiuunia oli käytetty jätekuoppananykypäivään saakka. Kaivausten edetessä voitiin kuitenkintodeta, että myöhempien aikojen ihmistoimintaoli hajottanut vain vähän itse kalkkiuunia. Pahimmatvauriot rakenteille olivat syntyneet jo kalkkiuuninviimeisen polton ja purkamisen yhteydessä.Kalkkiuuni oli saanut pyöreän ulkoasunsa, kunrinteeseen kaivetun pohjakaavaltaan u:n muotoisenkuopan ympärille oli rakennettu kylmämuurauksellailman laastia harmaa- ja kalkkikivistä noinkaksi metriä leveä muuri. Koska muuri oli yläosastaansortunut, sen korkeutta ei voitu enää määrittää.Rinteen puoleisilla kolmella sivulla havaittiintäytemaan päälle perustetun muurin lisäksi ainoastaanuunikuopan pohjan laidalle asetettuja isoja harmaakiviä.Etelässä olleen uunikuopan avoimen osankohdalta löydettiin sen sijaan huomattavasti enemmänrakenteita.Kalkkiuunin etelänpuoleisen muurin päällä oli tulipesänsuuaukon holvatusta yläosasta sortuneita kiviä.Etelämuurin sisäsivulla oli ollut tiiliseinä ja ulkoreunallatäytemaavalli. Muuri oli perustettu savipatjanpäälle kootulle hiekasta, tiilestä ja harmaakivistäkoostuvalle kerrokselle. Saven yläosassa oli laakakivistäja tiilistä koostunut taso. Tältä paikalta löytyipunasavikeramiikka-astian pala (KM 2002090: 63).Kalkkiuunin käyttöhistoriasta saatiin vain vähänvarmaa tietoa. Uunikuopan pohjan harmaakivirakenneoli kuitenkin stratigrafian perusteella jokosamanaikainen tai vanhempi kuin reunan kehämuuri.On siis mahdollista, että kalkkiuunia on käytettyuseita kertoja.Kaikesta päätellen Porvarinlahdella kaivettiinmaauunityyppisen kalkkiuunin jäännöksiä. UlrikRudenschöldin mukaan tällaiset kalkkiuunit tulivatUudellamaalla käyttöön 1700-luvun alkupuolella[9]. Tutkitun kalkkiuunin liittyminen Suomenlinnanrakentamiseen näyttää siten ilmeiseltä. Toisaalta tiedotUudellamaalla tapahtuneesta kansanomaisestakalkinpoltosta ovat liian vähäiset varmojen päätelmientekoon. Porvarinlahden kalkkiuuni voi sijoittuamyös 1800-luvun puolelle. Myös Helsingin kasvunedellytyksenä oli kalkki ja laasti.16.3 Länsisalmen Gubbackan autiotontti16.3.1 Historiallinen taustaEnsimmäiset tarkat tiedot Länsisalmen (ruots. Västersundom)kylän asutuksesta löytyvät vuonna 1540laaditusta Porvoon läänin maakirjasta eli veroluettelosta.Västersundomissa oli kyseisenä vuonna 11talonpoikaistilaa [4]. Vanhemmat kirjalliset lähteetsaattavat kertoa Länsisalmen alueella jo keskiajallatapahtuneeseen autioitumiseen. Vuoden 1540maakirjasta puuttuvat kuningas Maunu Eerikinpojan19. 12. 1347 Porvoossa päivätyssä tuomiokirjeessämainitut Gudstensby, Överby ja Heldersby.Kirjettä 1600-luvulla kopioinut kirjuri on nimennytkylät Västersundomiksi, Sottungsbyksi ja Östersundomiksi[8]. Kirjurin perustelut ovat kadonneettavoittamattomiin. Hän on ehkä oikeassa. Toisaaltaon yhtä mahdollista, että Gudstensby, Överby jaHeldersby ovat alueen 1500-luvun puolivälin kylienkadonneita edeltäjiä. Nimien ohella myös kylienpaikat ovat saattaneet vaihtua.Länsisalmen kylää kosketti Suomen asutuskehityksessä1500-luvun lopulta isoonvihaan saakkakestänyt taantuma [3]. Autioituminen alkoi Uudellamaallajoukkoilmiönä vuonna 1570 puhjenneesta 25-vuotisesta sodasta. Pitkäaikainen sota johti köyhtymiseenmm. tataarien hyökkäysten, lisääntyneenverotuksen, sotaväenoton ja sotilaiden ylläpidon,kuljetusten ja majoittamisen vuoksi [15].Länsisalmessa oli veronmaksukyvyttömiä tiloja1580-luvun lopulta lähtien. Kyseessä ei kuitenkaannäytä olleen demografinen autioituminen. Päinvastointilat ovat pysyneet tavalla tai toisella asuttuinavaikeiden aikojen yli. Tilojen omistussuhteissatapahtui kuitenkin suuria muutoksia. Länsisalmentilat päätyivät 1600-luvun alussa yksi toisensa jälkeenaatelisten haltuun [3]. Nykyinen Västerkullankartano syntyi vuonna 1626, kun liivinmaalaiselleaatelismiehelle Reinhold Wunschille läänitetystä 10tilasta erotettiin neljä tilaa säteriksi eli asuinkartanoksi[12].Maanmittari Samuel Broteruksen vuonna 1708laatimalta Länsisalmen kartalta löytyvät Heikbackan,Västerkullan, Labbenin ja Sundtorpin tonttimaat.Broteruksen kartta tai sen maanmittauskonseptieivät paljasta vuonna 1347 mainitun Gudstensbynpaikkaa [1]. Broterus on tosin merkinnyt maanmit-150 VUOSAAREN SATAMAHANKE JA ARKEOLOGISET TUTKIMUKSETVuosaaren satama ja ympäristö