Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tehtoniseen yleisilmeeseen. Sitä kehittämään olivalittu Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi TikkaOy. Arkkitehti Teemu Palo vastasi muun muassa<strong>satama</strong>n kaupunkikuvaa voimakkaasti muovaavienvalaistuspylväiden suunnittelusta kilpailuvoitonperusteella.Rakennusvalvonnan asiantunti<strong>ja</strong>elimiä, kaupunkikuvaneuvottelukuntaa<strong>ja</strong> teknillistä neuvottelukuntaa,kannustettiin käyttämään lausunnonantajina silloinkinkun sen enempää rakennuslautakunnan kuinviranhalti<strong>ja</strong>nkaan lupapäätöstä ei ollut tarpeen hankkia.<strong>Satama</strong> onkin toiminut esimerkillisesti <strong>ja</strong> tuonutkaupunkikuvaneuvottelukunnan arvioitavaksi kaikkikaupunkikuvallisesti merkittävät hankkeet silloistalähtien.12.4 Rakennustekniset <strong>ja</strong> muut haasteetMonien hankkeiden rakennustekninen vaativuustasonousi korkeimpaan AA-luokkaan. Suomen rakentamismääräyskokoelmanosaa A1 oli täydennettyvuonna 2006 erityismenettelyä koskevalla osiolla.Erityismenettely tulee noudatettavaksi, jos rakennuksensuunnittelussa, rakentamisessa tai käytössätapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuudenvaara.<strong>Satama</strong> on lähtökohtaisesti toiminto, jossa suuronnettomuudenvaara aina piilee. Schengen-säännöstenedellyttämä aitaaminen pienentää riskimomenttiajonkin verran. <strong>Satama</strong> on myös kriisialtiskohde. Väestönsuo<strong>ja</strong>vaatimus on <strong>satama</strong>-alueellaluonnollinen eikä näköpiirissä ollut, että väestönsuo<strong>ja</strong>nrakentamisvelvollisuudesta voitaisiin saadasuurempia helpotuksia. Käynnistynyt keskusteluväestönsuojien rakentamisen tarpeettomuudesta olihelpotustoiveita herättävä.Yllätyksenä ei myöskään tullut, että 1990-luvunpuolivälin konseptiin perustunut asemakaava ei voinutvarautua kaikkiin 2000-luvun <strong>satama</strong>tekniikantuomiin haasteisiin. Monet neuvottelut käytiin siltäosin, milloin asemakaavasta poikkeamiset voitiintulkita vähäisiksi <strong>ja</strong> suoraan rakennusluvissa ratkaistaviksi.Osa poikkeamisista vaati selkeästi kaupunginhallituksensiunauksen.Merkittävimmät asemakaavasta poikkeamisetkoskivat muun muassa <strong>satama</strong>keskuksen porttialueellesijoittuvaa väestönsuo<strong>ja</strong>a. Myös itse porttikeskuspoikkesi asemakaavasta. Hanke sai rakennuslautakunnanrakennusluvan sen jälkeen kunkaupunginhallitus oli hyväksynyt toimisto-osan 13-kerroksisena. Lainvoimainen asemakaava salli vainkolmesta neljään kerrosta. Rakennuksen horisontaalisuusmuuttui vertikaalisuudeksi. Porttikeskus tuleeolemaan koko <strong>satama</strong>n kannalta tärkeä maamerkki<strong>ja</strong> poikkeus oli hyvin perusteltu.Paljon pohdintaa aiheutti muutoin käyttämättömäksijäävään kuivatelakka-altaaseen aiottu maahantuotavienautojen varasto. Kaavallinen valmiusvarastoon oli keskeneräinen. Rakennuslautakuntamyönsi hankkeelle tilapäisen rakennusluvan. Lopputulokseksikuitenkin tuli, että operaattori päätti sijoittaavaraston kokonaan muualle kehäteiden varsille.Valtaosa rakennusluvista käsiteltiin <strong>ja</strong> myönnettiinvuoden 2007 aikana. Kysymys oli rakennusvalvonnanhistoriassa jättisuurista <strong>satama</strong>logistiikan rakennuksista.Myönnetyt luvat aiheuttivat rakennusvalvonnantilastoihin piikin. Vuoden 2007 uusien rakennustenrakentamiseksi myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymistä,5,16 miljoonaa kuutiota, muodostivat<strong>satama</strong>n rakennukset lähes 2 miljoonaa kuutiota.12.5 <strong>Satama</strong> on Helsingille tärkeä kaupunkikuvallinen imagotekijäHelsinki perustettiin aikoinaan nimenomaan <strong>satama</strong>kaupungiksi.Kustaa Vaasan ajoista lähtien on meri<strong>ja</strong> <strong>satama</strong> muovanneet Helsingistä omanlaisensa. Eiole yhdentekevää, millaista <strong>satama</strong>rakentaminen onarkkitehtoniselta <strong>ja</strong> kaupunkikuvalliselta tasoltaan.Monet kokevat <strong>satama</strong>t nykyään enemmän kaupunginhäiriötekijänä kuin sen sieluna.Korkealaatuinen arkkitehtuuri <strong>ja</strong> huomion kiinnittäminenkaupunkikuvaan <strong>ja</strong> viihtyvyyteen voivatkääntää <strong>satama</strong>identiteettiä voittopuolisesti myönteiseksi.<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>n kohdalla erityishaasteenaon ollut luontoarvot. Hyvällä syyllä voi todeta, ettäasiantunteva <strong>ja</strong> riittävä panostus luonnon- <strong>ja</strong> ympäristönsuojeluunovat tuomassa uhraukset korkojenkera takaisin.Samanlaisia odotuksia kohdistuu <strong>satama</strong>n rakennettuunstruktuuriin. <strong>Satama</strong>n rakennuksia ei tulenähdä vain pelkkinä tuotannollisina <strong>ja</strong> logistisinakoneina. Niihin sisältyy paljon symboliarvo<strong>ja</strong>.<strong>Satama</strong>n rakennusten mittakaava on normaa-116 SATAMAHANKE RAKENNUSVALVONNAN KANNALTA<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö
Change language