Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

15Räjähtämättömien lentopommien aiheuttamariski sataman rakentamisessa15.1 JohdantoVuosaaren sataman suunnittelun aikana 1990-luvullakävi ilmi, että kansan suussa kierteli kertomuksiasodan aikaisista pommeista Vuosaaressa. Niitä olilöytynyt rakentamistoiminnan yhteydessä. Myöslehdissä löytyi kertomuksia, joissa vanhat ihmisetmuistelivat pommituksia ja löytyneitä ammuksia.Sataman suunnittelijat päättivät selvittää asiaa tarkemminyhdessä Helsingin Sotilasläänin Esikunnankanssa. Helsingin Satama pyysi helmikuussa 2002kirjoittajaa laatimaan tutkielman Helsingin pommituksistatarkoituksena selvittää, olisiko Vuosaarenalueella mahdollisesti räjähtämättömiä lentopommejasataman ja sen väylien rakentamista ajatellen.Selvitysten perusteella tultiin siihen tulokseen,että oli pieni mahdollisuus, että pommeja löytyysataman ja meriväylän alueelta. Räjähtämättömienpommien aiheuttama riski todettiin kuitenkin vähäiseksi.Sataman ja liikenneyhteyksien rakentamisprojektienyhteydessä tehdyissä riskianalyyseissä asiakuitenkin huomioitiin.Vuosaari jäi pääkaupungin pommituksissa sivusuunnaksi,mutta alueelle oli pudotettu pommeja jaosa niistä olisi voinut jäädä suutareiksi. Ruoppaustöidenaikana ei tehty havaintoja räjähtämättömistälentopommeista. Sen sijaan väylältä löytyi 40 000vuotta vanha mammutin kyynärluu, joka on luovutettuLuonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.Ratapiha-alueen kaivutöiden yhteydessä löytyiyksi palopommi, jonka Puolustusvoimien asiantuntijattekivät vaarattomaksi.Vuonna 1944 Nordsjö ei ollut sotilaallisesti tärkeäkohdealue, mutta nyt tilanne on muuttunut. Vuosaarenuusi satama on mahdollisessa sotilaallisessakriisitilanteessa eräs pääkaupunkiseudun tärkeimpiästrategisia kohteita. Se täytyy ottaa huomioon ilmapuolustuksenjärjestelyissäkin.15.2 Talvisodan ilmahyökkäyksissä isot tappiotTalvisodan aikana 1939 –1940 Neuvostoliiton ilmavoimatpommittivat 690 paikkakuntaa Suomessa.Pääkaupungissa ilmahyökkäyksiä tapahtui vain kahdeksankertaa vähäisin voimin (54 lentoa). Hyökkäystenkohteina olivat erityisesti kantakaupunki,Malmin lentokenttä ja Santahaminan merilentoasema.Osa viholliskoneista oli hävittäjiä. Ilmatorjuntaampui viisi konetta alas. Pommituksissa 97henkilöä kuoli ja 260 haavoittui sekä 55 rakennustatuhoutui tai vaurioitui. Vaikka eräitä muita kaupunkejapommitettiin paljon enemmän, olivat henkilötappiotHelsingissä silti pahimmat. On arveltu, etteipääkaupunkia haluttu tuhota, koska se oli tarkoitusmiehittää. Myös ulkovaltojen vastalauseilla saattoiolla vaikutusta asiaan. Sanottiin, että ”Suomi pommitettiinmaailmankartalle”.15.3 Jatkosodan alkuvuosina Helsinkiä pommitettiin 36 kertaaJatkosodan alkaessa Neuvostoliiton ilmavoimatpommittivat useita paikkakuntia Suomessa. Kesäkuunlopulla 1941 Helsinkiä pommitettiin kaikkiaanviisi kertaa; vihollinen pudotti 61 miinapommia, 21palopommia ja 5 sirpalepommia. Vuoden 1941 ilmapommituksissakuoli 30 henkilöä ja haavoittui 188.Vuoden 1942 aikana Helsinkiin kohdistui 16pommitusta, pääasiassa yöaikaan. Aineelliset vahingotolivat vähäiset, tulipaloja syttyi vain kuusi.Henkilötappioita kuitenkin aiheutui, 61 henkilöäsai surmansa ja 73 haavoittui. Tähän aikaan Helsinginilmapuolustus ei vielä ollut yhtä tehokastakuin pari vuotta myöhemmin. Erityisesti keinotpimeähyökkäysten torjuntaan olivat rajoitetut.Vuoden 1943 kuluessa Helsinkiä pommitettiin15 kertaa vähäisin voimin ja heikoin tuloksin. Tulipalojasyttyi 10. Pommituksissa kuoli 3 henkilöä ja21 haavoittui.Vuosaari ei kuulunut pommitusten piiriin, koskasiellä ei ollut pommituskohteitakaan.142 RÄJÄHTÄMÄTTÖMIEN LENTOPOMMIEN AIHEUTTAMA RISKI SATAMAN RAKENTAMISESSAVuosaaren satama ja ympäristö