Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama

Kuva 15.2Ilmatorjuntarykmentti1:n raskaiden pattereidenryhmitys mahdollistitorjuntatulenulottamisen viholliskoneisiinennen kuinne olivat pomminpudotusetäisyydelläkantakaupungista.Kuva 15.3Autenttinen piirrossulkuammuntakartastaosoittaa, missä oli torjuntatulenpainopiste.Uloimmat sulut olivatNordsjön päällä.Hyökkäystä torjuttaessa16.–17. 2. 44 ammututsulut. Keskellä näkyykunkin sulun numero,vieressä ampumiskerrat,mikäli niitä onenemmän kuin yksi.patteri. Torjunnassa oli mukana eräitä tilapäisyksiköitäkinmm. Ilmatorjuntakoulusta ja merivoimista.Rykmentin pääpiirteinen ryhmitys 6. 2. 1944 selviääoheisesta kuvasta 15.2. Vuosaaren (Nordsjön) alueellaei aluksi ollut tuliyksiköitä.Raskas ilmatorjuntapatteri(tutka)Raskas ilmatorjuntapatteri(ei tutkaa)Rannikkotykistön patteri (it)It.R 1:n torjuntakeskusPatteristojentorjuntasektorin rajaPomminpudotuskehämax.Raskaiden pattereidenkantamakehäVihollisen pommituslentojen painopistesektori olikaakko, missä kovimman vastuun torjunnasta kantoimajuri Pentti Paateron Raskas Ilmatorjuntapatteristo1, jonka raskaat patterit (3) olivat Santahaminassaja Laajasalossa (Degerö). Koillissektorista vastasimajuri Reino Oksasen Raskas Ilmatorjuntapatteristo4. Sen kahden patterin tuliasemat olivat Kasavuoressa(Roihuvuori) ja Viikissä. Luoteissektorissa olikapteeni Aki Marteen I Patteristo (3 patteria) ja lounaissektorissamajuri Kaarlo Seppälän II Patteristo(4 patteria). Taistelujen aikana suoritettiin joitakinryhmitysmuutoksia. Herttoniemessä oli viimeisenpommituksen aikana yksi raskas it.patteri.Neljä valonheitinpatteria (36 valonheitintä, 12kuulosuunninta) oli ryhmitetty kaupunkiin ja senulkopuolelle. Valonheitinpatteriston 2. Patterin(Osasto H) komentopaikka oli Nordsjön kartanonalueella, päällikkönä oli luutnantti A. Hokkanen.Sen alaisen 31. Valonheitinjaoksen ryhmät (3) olisijoitettu Vuosaareen Skatan, Sasekan ja Nordsjönkartanon alueille. Valonheittimiä oli myös saarilla,mm. Itä-Villingissä, Eestiluodossa ja Pirttisaaressa.Raskas ilmatorjuntatykistö ampui taivaalle yli34 000 kranaattia (75–76 –88 mm), kevyet (20 –40mm) ilmatorjuntatykit yli 12 000. Viimeisen pommituksentorjunnassa raskaat patterit ampuivat enemmänkranaatteja (14 240) kuinsuomalainen kenttätykistökesällä 1944 Talin–Ihantalansuurtaistelussa yhden päivänaikana. Se kertoo jotakintaistelun kiivaudesta.15.4.3 Itsemurhapatteriharhautti VuosaaressaEnnen viimeistä suurhyökkäystäsijoitettiin 22. 2. 1944Vuosaaren alueelle (Nordsjönkartano) Ilmatorjuntakoulunmuodostama nelitykkinenraskas it.patteri (sulkupatteri)”Pommi”, jonka päällikkönätoimi kapteeni R.Salminen. Patterin tehtävänäoli harhauttaa vihollista tulittamallakiivaasti ja sytyttämälläkokkoja. Tehtävän vaarallisuudenvuoksi yksikköäon nimitetty myös ”itsemurhapatteriksi”.Torjuntapäällikön,kapteeni Aake Pesosenkirjan mukaan144 RÄJÄHTÄMÄTTÖMIEN LENTOPOMMIEN AIHEUTTAMA RISKI SATAMAN RAKENTAMISESSAVuosaaren satama ja ympäristö