Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
Vuosaaren satama ja ympäristö - Helsingin Satama
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Taulukko 5.1Taa<strong>ja</strong>maseutukaavaanliittyneitä käsittelyjäden 1994 lopussa käynnistyneen <strong>satama</strong>hankkeenympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset.Ministeriö vahvisti kaavassa osoitetun <strong>Vuosaaren</strong><strong>satama</strong>-alueen sekä Sompasaaren <strong>ja</strong> Jätkäsaaren<strong>satama</strong>-alueiden muuttumisen taa<strong>ja</strong>matoimintojenalueeksi. Ministeriö jätti kuitenkin <strong>satama</strong>an johtavatmaaliikenneyhteydet vahvistamatta. Päätöstäänministeriö perusteli sillä, että kaavan maaliikenneyhteyksienmerkintä mahdollisti liikenneväylien22. 12. 198813. 08. 199009. 03. 199219. 08. 199215. 12. 199222. 11. 199413. 03. 199618. 06. 199608. 07. 1997Seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyiseutusuunnitelman, jossa on käsiteltyseudun kehittämistavoitteita <strong>ja</strong> seudullistataa<strong>ja</strong>marakennetta.Kaavaluonnos nähtäville rakennusasetuksen154 §:n mukaisesti.Kaavaehdotus nähtäville rakennusasetuksen21 §:n mukaisesti.Kaavaehdotus nähtäville uudelleenrakennusasetuksen 21 §:n mukaisesti.Seutukaavaliiton liittovaltuusto hyväksyikaavan.<strong>Satama</strong>hankkeen ympäristövaikutustenarviointimenettely vireille.Arviointimenettely päättyi, kun Uudenmaanympäristökeskus antoi yhteysviranomaisenalausunnon hankkeenarviointiselostuksesta.Ympäristöministeriö vahvisti <strong>Vuosaaren</strong><strong>satama</strong>n aluevaraukset <strong>ja</strong> jätti vahvistamatta<strong>satama</strong>n liikenneyhteyksiä koskevataluevaraukset. Päätöksen ratkaisiministeri Haavisto.Korkein hallinto-oikeus palautti seutukaavan<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>n aluevarauksen<strong>ja</strong> liikenneyhteyksien osalta Uudenmaanliitolle uudelleen valmistelua varten.rakentamisen maan pinnassa ympäristöltään arvokkaidenalueiden poikki. Ministeriön päätöksenmukaan väylillä tulisi käyttää tunneliratkaisu<strong>ja</strong>.Ministeriön vahvistuspäätöksestä tehtiin useitavalituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen. <strong>Satama</strong>naluevarausta vastustettiin kolmessa valituksessa.Korkein hallinto-oikeus kumosi ministeriön<strong>satama</strong>-aluetta koskevan vahvistuspäätöksen<strong>ja</strong> palautti asian Uudenmaan liiton maakuntahallitukselleuudelleen käsiteltäväksi [8]. Korkein hallinto-oikeusperusteli päätöstään sillä, että <strong>satama</strong><strong>ja</strong> <strong>satama</strong>an johtavat liikenneyhteydet muodostavattoiminnallisen kokonaisuuden. Ratkaisussa, jossaon jätetty maaliikenneyhteydet vahvistamatta muttavahvistettu liikennealue, ei ole otettu huomioon<strong>satama</strong>n luonnetta toiminnallisena kokonaisuutena.Ministeriöllä ei ole ollut tällaisen kohteen osittaiseenvahvistamiseen <strong>ja</strong> osittain vahvistamatta jättämiseentoimivaltaa eikä perusteita. Mikäli ministeriöon päätöksellään tarkoittanut tehdä mahdolliseksi<strong>satama</strong>n maaliikenneyhteydet tunnelissa <strong>ja</strong> antanutniitä koskevia ohjeita, päätös oli korkeimman hallinto-oikeudenmielestä myös sisällöltään epäselvä.Korkein hallinto-oikeus totesi myös, että ministeriön<strong>ja</strong> korkeimman hallinto-oikeuden käytössä on ollutsellaista kaavan toteuttamiskelpoisuuden arvosteluunvaikuttavaa selvitystä, joka ei ollut liittovaltuustonkäytössä sen ratkaistessa asiaa.Lisäksi kaavaratkaisun kannalta keskeiset Natura2000 -alueita koskevat selvitykset olivat korkeimmanhallinto-oikeuden tehdessä päätöstään vieläkeskeneräisiä.5.3 <strong>Helsingin</strong> Yleiskaava 19925.3.1 Kaavan sisältöPääkaupunkiseudun 1980-luvun nopea kasvu aiheuttiongelmia, joiden ratkaisemiseksi valtioneuvostoteki 21. 6. 1989 periaatepäätöksen pääkaupunkiseudunkuntien määräämisestä aluepolitiikkalainmukaiseksi toimenpidealueeksi vuosiksi 1990 –1991.Päätökseen liittyi toimenpideohjelma sekä seudunkaupunginjohtajien 12. 9. 1989 allekirjoittama aiesopimus.Aiesopimuksessa sovittiin muun muassasiitä, että pääkaupunkiseudun kunnat laativat uudetyleiskaavat vuoteen 1992 mennessä.<strong>Helsingin</strong> Yleiskaava 1992:n keskeisenä lähtökohtanaoli aiesopimuksen mukaisesti uusien rakentamisalueidenosoittaminen asuntotuotantoa varten[4]. Yleiskaavaratkaisu perustui ensisi<strong>ja</strong>ssa jo rakennetunkaupunkirakenteen hyväksikäyttöön. Uudetrakentamisalueet on sijoitettu siten, että ne ovattehokkaan joukkoliikenteen yhteydessä lähellä työpaikka-alueita.Kaava käsittää koko <strong>Helsingin</strong> kaupunginalueen.Tavara<strong>satama</strong>toimintojen keskittäminen Vuosaareenon Yleiskaava 1992:n <strong>ja</strong> samaan aikaan laadituntaa<strong>ja</strong>maseutukaavan tärkeimpiä kaupunkirakenteellisiaratkaisu<strong>ja</strong>. Samalla kun ratkaisu parantaa <strong>satama</strong>ntoimintaedellytyksiä <strong>ja</strong> liikennetaloutta, se avaamerkittäviä maankäytön kehittämismahdollisuuksia<strong>Helsingin</strong> kantakaupungissa <strong>ja</strong> vähentää <strong>satama</strong>naiheuttamia ympäristöhaitto<strong>ja</strong>.Yleiskaavassa osoitettiin <strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong>-alue<strong>ja</strong> sen länsipuolelle siihen välittömästi liittyvä tuotanto-<strong>ja</strong> varastotoimintojen alue sekä hallinnon <strong>ja</strong>38SATAMAN SUUNNITTELUUN LIITTYNEET KAAVAT<strong>Vuosaaren</strong> <strong>satama</strong> <strong>ja</strong> ympäristö
Change language