JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan tekee. Muutaman lusikan tiskaamisesta voi syntyä valtava kiista. Toisaalta nämä kiistat ovat todellisia tilanteita, jolloin täytyy harjoitella neuvottelua ja riidan sopimista. Niitä taitoja tarvitaan joka tapauksessa elämässä. Parhaat tilanteet ovat sellaisia, joissa oppilaat seuraavat toistensa työskentelyä ja oppivat toinen toisiltaan. Kun joku taitava ja nopea oppilas ryhtyy auttamaan ja ohjaamaan kaveriaan, esimerkin voima on enemmän kuin kauniit sanat yhteistyöstä. Nuorten oikeudentaju on herkässä kehittymisvaiheessa ja kotitalousopetuksen yhteistoiminta tarjoaa monia harjoitusmahdollisuuksia eettisen ymmärryksen syventämiseen. Jos tulee spontaanisti tilanne, jossa joku oppilas itse herättää keskustelun esimerkiksi rasismista tai veden ja energian säästämisestä tai jonkin turhalta tuntuvan kodinkoneen käytöstä, on viisasta antaa keskustelun edetä vapaasti välittämättä siitä, että sen päivän suunniteltu ohjelma muuttuu kokonaan. Järkevien hankintojen pohdinnan voi käynnistää erityisen hyvin sellaisissa tilanteissa, joissa joku oppilas itse tekee aloitteen. Tällaiset keskustelut jäävät oppilaiden mieleen tärkeinä kokemuksina. Kun arvioin kotitalousopetuksen taitokasvatusta, olen tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että oikeastaan kaikkein eniten oppilailla on mahdollisuuksia oppia vuorovaikutustaitoja. Ruokailutapoja, herkkujen jakamista, tasapuolista työnjakoa, toisen kuuntelua ja neuvottelua, ristiriitatilanteiden selvittelyä harjoitellaan jokaisella opetuskerralla käytännön toiminnan yhteydessä. Peruskoululaiset ovat lapsia vielä, eikä kaikilla aikuisillakaan ole paljon kokemusta kotitaloustöistä. Siksi täytyy varata aikaa tutustumiseen, ennen kuin siirrytään päivän aiheeseen. Heterogeenisuus korostuu silloin, kun ryhmässä on erityisoppilaita, käytöshäiriöitä ja moniongelmaisia oppilaita. Haluaisin kuitenkin osoittaa heille, että jokainen saa olla sellainen kuin on, ihmisinä he ovat silti minulle yhtä arvokkaita. Ja kun ongelmia tulee, keskustellaan, neuvotellaan ja sovitellaan. Olen huomannut, että varsinainen taitojen opiskelu voi alkaa vasta sitten, kun jokainen on vakuuttunut siitä, että hänestä välitetään. Tavalla tai toisella oppilaat vaistoavat opettajan välittävän asenteen jo hyväksyvästä katseesta. Jo pelkästään pelisääntöjen sopimisella saadaan aikaan turvallisuuden tunnetta. Jos oppilaat purnaavat jostain päätöksestäni, yritän kuunnella heidän mielipiteitään ja huolehtia siitä, kaikilla on oikeus sanoa omat perustelunsa. Näin pohdin ja päätän yleensä lukukauden alussa, mutta tajuan, että eihän se käytännössä aina näin mene, koska reunaehtoja on paljon. Ryhmät ovat liian suuria ja aikaa on liian vähän, enkä kykene aloittamaan käytännössä jokaista opetustilannetta näin ihanteellisella tavalla. Voin vain toivoa, että oppilaat vaistoavat tahtoni ja asenteeni. Olen kuullut joidenkin opettajien sanovan, että he rakastavat oppilaita. Rohkenenko minä sanoa, että rakastan juuri näitä oppilaita? Ja miten osoitan välittämistä oppilaille? On vaikea vastata rehellisesti näihin kysymyksiin. Silloin kun käytän käsitettä pedagoginen rakkaus, vastaaminen tuntuu helpommalta. Pedagoginen rakkaus tarkoittaa sellaista mielialaa, että haluan luottaa niihin kehittymismahdollisuuksiin, joita jokaisessa lapsessa ja nuoressa on. Ilmaisen välittämistä erityisesti silloin, kun osoitan rajoja, asetan ehtoja, vaadin ja vetoan sääntöihin. Tällöin kohtaan tietysti vastustusta, ja kaiken aikaa joudun muistuttamaan itselleni, että näin on oikein, vain tällä tavalla riittävästi vastusta kokemalla kehitystä voi tapahtua. Monien oppilaiden kohdalla en ehkä ehdi nähdä käyttäytymisen muutosta sen yhden ainoan vuoden aikana, jolloin perusopetusta annetaan, mutta siitä huolimatta haluan pitää kiinni asenteesta, että jokaisesta löytyy myönteisen kehittymisen mahdollisuus, vaikka se ei näy juuri nyt tässä tilanteessa. Oppilaat jännittävät usein sitä, miten työskentely sujuu kaverin kanssa ja mitä kaverit sanovat heidän tekemästään ruoasta tai leivonnaisesta. On mukava huomata, että oppilaat osaavat olla myös hienotunteisia silloin, kun jonkun ruoka on epäonnistunut. Tällaisissa tilanteissa oppilailla on mahdollisuus harjoitella luontevasti toisen tunteiden huomioon ottamista jokapäiväisessä toiminnassa. Kokonaan toinen asia on selvittää 90
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan sellaisia episodeja, joissa joku oppilaista on sotkenut tahallaan toisen ruokia tai tehnyt jotain muuta vahinkoa, eikä tietenkään mielellään tunnusta itse. Silloin täytyy pysäyttää koko työskentely ja vaatia rehellisyyttä. Nämä tilanteet ovat kiusallisia kaikkien kannalta, koska niissä opettajakin joutuu koettelemaan omia eettisiä periaatteitaan ja sitä, miten itse jaksaa pitää kiinni sovituista säännöistä. Kotitaloustunnilla eettiset periaatteet testataan käytännön toiminnassa – puheet eivät riitä. Juuri tätä pidän keskeisenä kotitalousopetuksen vahvuutena. Kotitaloustunneilla voi ja täytyy harjoitella vuorovaikutustaitoja käytännön työskentelyn aikana. Opettajan ei tarvitse keksiä pohdintakysymyksiä ihmissuhteista, koska kysymykset nousevat toiminnasta luontevasti. On opeteltava työskentelemään kaikkien kanssa, hyväksymään tai ainakin sietämään erilaisuutta. Kun ongelmia tulee, esimerkiksi kaverin kiusaamista, ruokien sotkemista, törkeää puhetta tai valehtelua, hyvän työskentelyilmapiirin palauttaminen vaatii paljon aikaa ja viisautta. Ne tilanteet ovat opettajan ammatin vaikeimpia hetkiä, kun joutuu miettimään, miten ratkaisin asian, sanoinko oikein, teinkö oikein juuri tämän yksittäisen oppilaan kohdalla. Ei ole muuta neuvoa, minkä voisin antaa esimerkiksi opiskelijalle, kuin että kannattaa kuunnella oppilaita ja kuunnella itseään herkin korvin. Oikea ratkaisu voi tehdä kipeää, mutta on tärkeää antaa mahdollisuus uuteen alkuun. 91
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25:
Page 26 and 27:
Page 28 and 29:
Page 30 and 31:
Page 32 and 33:
Page 34 and 35:
Page 36 and 37:
Page 38 and 39:
Page 40 and 41:
Page 42 and 43:
Page 44 and 45:
Page 46 and 47:
Page 48 and 49:
Page 50 and 51:
Page 52 and 53: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 126 and 127: LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129: Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131: Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132: Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?