JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN POHDINTAA Luonnehdin tätä tutkimusraporttia johdannoksi, koska taitopedagogiikan tutkimushanke on laaja kokonaisuus, ja käsillä oleva kooste on sen ensimmäinen kotitalousopetusta koskeva raportti. Sitä mukaa kuin tuloksista päästään keskustelemaan, kriittisen palautteen kautta saadaan hyödyllisiä virikkeitä taitopedagogiikan tutkimuksen edelleen kehittämiseksi. Vaikka olen valinnut tutkimuksen lähestymistavaksi narratiivisen tarkastelun, raportin kirjoitustapa noudattaa vain osittain kerronnallista ilmaisua (luvut 1.2, 2 ja 7). Suurelta osin tutkimus muistuttaa bricolage-tyyppistä prosessia, jossa metodeja ja aineistoja on käytetty luovasti soveltaen. Bricolage-käsitettä käytetään narratiivisessa tutkimuksessa kuvaamaan sitä, että mikään menetelmään liittyvä periaate ei ole ensisijaisesti määräävä, vaan tutkimuksessa suositaan erilaisten menetelmien ja kirjoitustyylien yhdistelyä. (Vrt. Heikkinen, 2002, s. 22.) Kertomuksia on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin tapaan, ja siksi arvioin narratiivien analyysia ensin laadullisen tutkimuksen yleisten kriteerien mukaan ja pohdin käytetyn viitekehyksen tarkoituksenmukaisuutta sekä tulosten luotettavuutta. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereinä mainitaan muun muassa uskottavuus (plausibility), vakuuttavuus (persuasiveness), todentuntuisuus (verisimilitude), mukaansatempaavuus (compellingness), perusteluvoima (explanatory power), resonanssi (resonance) sekä moraalinen uskottavuus (moral persuasiveness) (Hatch ja Wisniewski, 1995, ss. 128–129). Tarkastelen ensin kertomusaineiston kattavuutta, tulkinnan johdonmukaisuutta, ja viitekehyksen tarkoituksenmukaisuutta. Lopuksi arvioin narratiivisen analyysin luotettavuusnäkökohtia. Kertomusaineiston kattavuus Kun pyysin kertomuksia kotitaloustaidon opetuksesta, monet opettajat totesivat, että toisaalta olisi paljon kerrottavaa, kunhan vain saisi palautetuksi mieleen yksityiskohtia. Alkuhämmennyksestään huolimatta opettajat suostuivat järjestämään aikaa ja kertomaan tai kirjoittamaan muistojaan. Tutkijana havaitsin todeksi Polanyin (1967) väitteen, että oikeastaan tiedämme enemmän kuin aluksi oletamme. Tutkimuksen kuluessa tulin vakuuttuneeksi siitä, että kertomukset tulevat ikään kuin sisäisestä kertomisen pakosta – mieluummin pyytämättä kuin pyydettäessä, koska kerronnallinen ilmaisu on ihmiselle luonteva tapa välittää kokemuksia. Hyvä tapa kerätä autenttista tutkimusaineistoa olisi istua opettajainhuoneessa ja tallentaa opetuskertomuksia välitunneilla tai osallistua erilaisten koulutustilaisuuksien väliajalla opettajien keskusteluun. Lukiessani opettajien ja opiskelijoiden kertomuksia myös omat kokemukseni kotitalousopetuksesta ovat nousseet mieleen monien vuosikymmenien takaisesta hämäryydestä. Ilman tätä tutkimusprosessia en olisi aavistanut, että näihin kahdenkymmenen vuoden takaisiin kokemuksiin kätkeytyy paljon hiljaista tietämistä. Jotkin kokemukset ovat jättäneet niin vahvan muiston, että koko tilanne, ohimennen sanotut sanat ja koetut tunteet voivat palautua mieleen kuin eilinen päivä. Van Manen (1990) muistuttaa, että narratiivisessa tutkimuksessa on oikeastaan harhaanjohtavaa puhua aineistosta siksi, että siihen liittyy vahva määrälliseen tutkimukseen viittaava konnotaatio – ikään kuin puhuttaisiin objektiivisesta informaatiosta. On kuitenkin välttämätöntä, että narratiivisessa tutkimuksessa hankitaan monipuolista aineistoa keskustelujen, haastattelujen ja suljetun observoinnin keinoin. Kun joku on kertonut arvokkaan kokemuksen minulle, olen sen kautta saavuttanut jotain tärkeää, vaikka 92
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan se ei ole määrällisesti mitattavissa. Aineisto-käsitteellä on kuitenkin oikeutuksensa, koska sen etymologinen merkitys on ”annettu” tai ”suotu”. Se muistuttaa kokemuksesta, joka annetaan meille jokapäiväisessä elämässä. Kirjoitettu kokemus ei kuitenkaan ole koskaan identtinen eletyn kokemuksen kanssa. Kaikki kokemusten kuvaukset ja litteraatit ovat vain kokemusten transformaatioita. Vaikka ne olisivat nauhoitettuja, ne ovat jollakin tavalla muuntuneet. Ilman tätä vaikeasti tavoitettavaa elettyä merkitystä fenomenologinen reflektio ei olisi tarpeen. Samalla kun paljastetaan elämään liittyviä merkityksiä, ne ovat jo kadottaneet jotain olemassaolostaan tullessaan häirityksi. (Mt., ss. 53– 54.) Tässä tutkimuksessa hankittiin aineistoja useassa vaiheessa sekä nauhoitettuina että kirjoitettuina kertomuksina. Niiden riittävyyden takeena on lähinnä se, että kertomuksia antaneet opettajat ovat olleet eri-ikäisiä, useilla eri paikkakunnilla erilaisissa koulukonteksteissa ja elämäntilanteissa eläneitä opettajia. Oman kokemustaustani perusteella olen vakuuttunut siitä, että aineistona olevista kertomuksista saa rikassisältöisen käsityksen kotitalousopetuksesta opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Opettajien kertomukset painottuivat didaktisen suhteen ja sisältösuhteen kuvaukseen. Opiskelijoiden vuorovaikutuskertomuksista sain mielestäni hyödyllistä täydennystä pedagogisen suhteen analysointiin. Peruskoulun oppilaiden kertomusten sisällön suppeus johtui ilmeisesti siitä, että vain harvat nuoret osaavat ilmaista kokemuksiaan kirjoittamalla. Aikuisopiskelijat olisivat varmaan osanneet kuvata oppimiskokemuksiaan monipuolisemmin kuin peruskoulun oppilaat. Kattavuuteen liittyvänä puutteena näen myös sen, että aikuisopetukseen liittyvää opettajien aineistoa on niukasti. Tulkinnan johdonmukaisuus Tässä tutkimusraportissa on käytetty aineistona sekä nauhoitettuja että tutkimushenkilöiden itse kirjoittamia kertomuksia. Aineistoja on tulkittu kirjoittamalla kertomuksiin liittyvää reflektoivaa pohdintaa. Yleispätevyyteen ei ole mahdollista pyrkiä, mutta elämänläheisyyden tuntu on tärkeä. Aineistoesimerkit auttavat lukijaa arvioimaan, miten onnistunutta tulkinta on hänen oman kokemuksensa mukaan. Perusteluna tälle ratkaisulle on pyrkimys kuvata opettajan toimintaan liittyvää hiljaista tietoa fenomenologisen asenteen mukaisesti kokemuksina: ”Fenomenologinen kuvaus on esimerkkien tiedettä”, toteaa van Manen (1990, s. 112). Tutkimus pyrkii valaisemaan ilmiön rakenteellisia piirteitä, jotka auttavat tekemään ilmiön – kotitalouden taitojen opetustilanteen todellisen olemuksen näkyväksi esimerkkien kautta. Silloin kun kuvaus onnistuu läpinäkyvyydessään, esimerkit auttavat ymmärtämään elävän kokemuksen merkityksen. Läpinäkyvyys onnistuu, mikäli kuvausten esimerkit on hyvin valittuja, niin että ne ilmentävät herkästi ja elävästi tapahtuman ydinluonnetta ja herättävät eloon ilmiön peruskokemuksen. (van Manen, 1990, s. 122.) Tässä tutkimuksessa kertomusesimerkeillä on tuotettu moniäänisyyttä – lähinnä osatotuuksia, jotka ovat heijastumia opettajien ja suomalaisen peruskoulun ja opettajakoulutuksen todellisuudesta. Olennaista on se, että olen pyrkinyt tuomaan esiin tutkittavien subjektiivisia kokemuksia, tulkitsemaan niitä ja antamaan niille merkityksiä pedagogisessa kontekstissa. Johdonmukaisuutta olen pyrkinyt vahvistamaan tutkimuksen viitekehykseen valittujen käsitteiden kautta. Kokemukseni opiskelijoiden ohjaajana, portfolioiden lukijana ja palautteen antajana osoittavat vakuuttavasti, että kertomusten kirjoittamisella on merkitystä itsetuntemuksen kannalta ja omien kokemusten reflektointi jälkikäteen yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa voi palvella koulutuksessa opettajuuden kehittymistä. 93
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25:
Page 26 and 27:
Page 28 and 29:
Page 30 and 31:
Page 32 and 33:
Page 34 and 35:
Page 36 and 37:
Page 38 and 39:
Page 40 and 41:
Page 42 and 43:
Page 44 and 45:
Page 46 and 47:
Page 48 and 49:
Page 50 and 51:
Page 52 and 53:
Page 54 and 55: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 126 and 127: LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129: Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131: Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132: Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?