JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan reflektoiva pohdinta nostaa esiin kysymyksiä, joiden tarkoitus on haastaa pohtimaan kotitaloustaitojen opetusta uudesta näkökulmasta. Kolmannessa luvussa tarkastelen kotitalousopetuksen nykyistä opetussisältöä arjen hallinnan näkökulmasta. Sen kautta nostan esiin kotitalouden toiminnan holistisuuden, tiedon ja taidon yhteenkietoutumisen sekä vuorovaikutuksen kotitalouden toiminnan keskeisinä ominaispiirteinä. Näistä kotitalouden toiminnan ominaispiirteistä lähtien kiteytän kotitalouden taitopedagogiikan ydinilmiöiksi intentionaalisuuden, dialogisuuden ja arvotietoisuuden. Kun nämä käsitteet liitetään pedagogiseen suhteeseen, didaktiseen suhteeseen ja sisältösuhteeseen rakentuu jäsennetty viitekehys kotitalouden taitopedagogiikan keskeisistä käsitteistä. Näitä käsitteitä käyttäen täsmennän tutkimustehtävät kolmannen luvun lopussa. Neljännessä luvussa kuvaan narratiivista lähestymistapaa erityisesti opetuksen ja opettajuuden tutkimuksissa. Narratiivisuus viittaa ensisijaisesti tutkimuksen tietokäsitykseen, jonka mukaan ihmiselle on luontaista tuottaa tietoa kertomuksina. Tarkastelen sitä, miten narratiivisen lähestymistavan kautta voidaan avata hiljaista tietämistä, johon taitojen opetus ja oppiminen perustuu. Sen jälkeen kuvaan hiljaista tietämistä kotitalousopetuksen kontekstissa. Viidennessä luvussa kuvaan lyhyesti tutkimukseen osallistuneet henkilöt ja kertomusaineistot sekä sen, mihin tutkimustehtäviin eri aineistoista haetaan vastauksia. Käytän empiirisenä aineistona kokeneiden kotitalousopettajien, opettajaksi opiskelevien sekä oppilaiden kertomuksia taitojen opetuksesta. Toteutan kertomusaineistojen analysoinnin käyttäen teemoina kotitalousopetuksen didaktiseen suhteeseen, pedagogiseen suhteeseen ja kulttuuriseen suhteeseen liittyviä ydinkäsitteitä. Ensimmäisen analyysivaiheen keskeisenä tehtävänä on kuvata sitä, millä tavalla kotitalouden taitopedagogiikan suhteisiin liittyvät ydinkäsitteet ilmenevät opettajien, opiskelijoiden ja oppilaiden kertomuksissa. Toista analyysivaihetta ohjaa kysymys, millä tavalla hiljainen tietäminen ilmenee kotitaloustaitojen opetustilanteissa. Kuudes luku on tulostarkastelua, jossa raportoin kertomusaineistojen avaaman käsityksen kotitalouden taitojen opetukseen liittyvästä pedagogisesta tietämisestä. Seitsemäs luku toimii synteesinä, jossa kuvaan opettajien ja opiskelijoiden hiljaista tietämistä yhtenäisenä kertomuksena. Kahdeksannessa luvussa syvennän ymmärrystä kotitaloustaitojen merkityksestä oppilaan persoonallisuuden kehittymisen kannalta ja taitokulttuurin kehittymisen kannalta. Yhdeksäs luku on tutkimuksen pohdintaluku. 1.3 Vuoropuhelua taitopedagogiikasta Seuraavan, kollegani Erja Syrjäläisen kanssa käymämme vuoropuhelun avulla pyrin hahmottamaan esiymmärryksen kotitalouden taitopedagogiikasta. 1) Miksi taito-käsitteen ja taidon opetuksen pohtiminen on tärkeää? E: Taidon opetuksen kysymyksiä on vaikea kuvata, ja siksi tutkimuksen kautta on tarpeen avata taitamisen mysteeriä. Taito-käsitteen erilaisten näkökulmien pohtiminen on kuitenkin laaja kysymys, eikä tässä tutkimuksessa ole mahdollista käsitellä kaikkia näkökulmia. Intuitiivisen ymmärryksen mukaan voi määritellä esimerkiksi niin, että taito kuvaa sitä, että jokin oppimisen tavoite on saavutettu. Taito yhdistää mielenkiintoisella tavalla kokemuksia ja toimintaa. Kotitalouden ja käsityön konteksteissa taito on hyvin 4
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan paljon aistien kautta ruumiillisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa ihmisen koko persoona, fyysis-psyykkinen kokonaisuus, kädet ja aivot aktivoituvat ja kokemukset muokkautuvat suurelta osin hiljaiseksi tietämiseksi. Taito-käsite on toisaalta varsin mystinen ja toisaalta paljon käytetty sekä arkipuheessa että tutkimusteksteissä. Opetuksen ja oppimisen konteksteissa taito- ja taideaineissa hiljainen tietäminen on olennainen osa oppimista ja taitavuuden kehittymistä kuvaava termi. L: Taidon opetuksen ja oppimisen kuvaamisen problemaattisuus on tullut esille muun muassa opiskelijoiden portfoliopohdinnoissa ja oppilaiden kertomuksissa. Ilmeisesti oppiminen kuvataan pikemminkin toimintana, esimerkiksi niin, että tänään valmistetaan kiisseli tai tänään opetellaan pesemään pyykkiä. Taitavuus on myös käytännöllistä viisautta, mikä tuo taitavuuteen ajatuksen taidon ja arvojen yhteydestä. Käytännöllinen viisaus ilmenee toiminnassa esimerkiksi siten, että osataan tehdä viisaita valintoja. 2) Mitä taitopedagogiikka on? L. Vaikka tässä tutkimusraportissa tarkastellaan kotitaloustaitojen opetusta, tutkimushanke on virinnyt siitä, että voidaan puhua myös yleisellä tasolla taitopedagogiikasta. Olkoonpa kyse tekstiilityön, kotitalouden, teknisen työn, musiikin, liikunnan tai kuvaamataidon taitojen opetuksesta, oppiaineen sisällöstä huolimatta taitopedagogiikasta löytyy myös yhteisiä elementtejä. E: Taitopedagogiikan tulisi antaa opettajalle monipuolista ymmärrystä siitä, miten taitojen opettaminen ja oppiminen tapahtuu ja mikä sille on ominaista. Perinteinen näkemys taidon opetuksesta ja oppimisesta on varsin kategorisoiva ja hierarkkiseen ajatteluun perustuva ulkoisten toimintasarjojen jatkumo (Suonperä, 1982; Vartiainen, Teikari & Pulkkis, 1989). Tällainen ajattelutapa on looginen, mutta toisaalta se on myös loputon, koska jokainen taito voidaan osittaa yhä pienempiin osiin aina sormen liikeratoihin tai katseen kohdistamiseen asti. Kiinnostuksemme tällä hetkellä on kohdistunut erityisesti siihen, miten narratiivisen lähestymistavan avulla voidaan kuvata taidon opetustilanteita. L: Olemme tiedostaneet sen, että narratiivisen lähestymistavan juuret ovat fenomenologisessa filosofiassa ja kulttuuripsykologiassa. Fenomenologinen filosofia tarjoaa yhden mahdollisen lähtökohdan sellaisesta taitokäsityksestä, jonka lähtökohta on holistinen eli kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja toiminnassa saadut kokemukset (Rauhala, 1983). Kategorisen taitokäsityksen sijasta korostetaan kokemuksen kautta taidon opetukseen liittyviä kysymyksiä. Tässä raportissa keskityn kuvaamaan kotitalouden taitojen opetukseen opettajien, opiskelijoiden ja oppilaiden kokemusten kautta. E: Juuri ”kokemuksen kautta” on tärkeä sanapari tässä yhteydessä. Fenomenologinen näkemys korostaa ilmiön olemusta, toisin sanoen sitä, miten taitamisen ilmiö koetaan. Taito on aina kokemus tai taidon kehittyminen on kokemusten sarja. Käsityön ja kotitalouden opettajina tiedämme, että taidon kehittymiseen liittyy tunteita: iloa, tuskaa, epätoivoa, riemua. Kokemuksellinen lähtökohta on hyvä, koska kokemuksiin liittyy myös tunteita. 5
Page 1 and 2: This document is downloaded from HE
Page 4 and 5: Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7: Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9: University of Helsinki Departement
Page 10 and 11: Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13: 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 66 and 67:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 68 and 69:
Page 70 and 71:
Page 72 and 73:
Page 74 and 75:
Page 76 and 77:
Page 78 and 79:
Page 80 and 81:
Page 82 and 83:
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?