JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan<br />
Samapa tuo, opettaako kasvisten käsittelyä, taikinan valmistusta, lieden puhdistamista, veitsen teroittamista,<br />
astioiden pesua, pöydän pyyhkimistä, silittämistä, jalkineen hoitoa, kannattaa se tehdä<br />
silmät loistaen, innoissaan kaikesta siitä ilosta, mitä tämän uuden taidon avulla voi saavuttaa, kannattaa<br />
ensin motivoida itsensä, tehdä selväksi mitkä taidot ovat tärkeitä arjessa, muistaa että juuri<br />
nämä, nyt läsnä olevat oppilaat ovat ansainneet nauttia myönteisessä ilmapiirissä tarpeellisen taidon<br />
oppimisen ilosta, olkoonkin että opettaja itse sillä viikolla toistaa saman taidon opettamista jo<br />
viidettä kertaa. Opettaja on kuin huolella valmistautunut näyttelijä yleisönsä kanssa vuorovaikutuksessa.<br />
Rohkea opettaja heittäytyy, päästelee kuvailevia ääniä, uskaltaa tarvittaessa ylinäytellä<br />
arvostaen oppilaitaan ja omistautuen asialleen, mikä näin jää kaikkien mieleen ja vangitsee kuulijoiden<br />
tarkkavaisuuden. Oppilaani ovat hyväntuulisesti nauraen jopa huudahtaneet: Mikset ryhtynyt<br />
näyttelijäksi! Ei siitä voi pahastua. Tunnen, että innostava opettaja tempaa mukaansa. Saan uutta<br />
voimaa onnistumisesta. Kahdeksan tuntia pitkän työpäivän aikana uupumus on vaarassa syödä<br />
omaa innostusta. Silloin päätän tarttua toimeen vaikkapa reippautta teeskennellen, ja kas – sehän<br />
tempaa minutkin mukaansa ja saatan unohtaa väsymyksen. (Amp16)<br />
Tämä kertomus on noussut yhdeksi aineistoni ”helmeksi”, koska se valaisee taitopedagogiikan<br />
didaktisen suhteen ytimen motivaation näkökulmasta. Se osoittaa myös<br />
pedagogisen suhteen perustana olevan oppilaiden arvostuksen: ”Juuri nämä nyt läsnä<br />
olevat oppilaat ovat ansainneet nauttia myönteisessä ilmapiirissä tarpeellisen taidon<br />
oppimisen ilosta.” Opettaja osoittaa oppilaiden ja oppiaineen arvostusta valmistautumalla<br />
tunnille huolellisesti. Valmistautumisella hän osoittaa oppiaineen tärkeyden oppilaille.<br />
Hän tiedostaa, että kaikki oppisisällöt voivat palvella yhtäläisesti välineinä uusien<br />
taitojen saavuttamiseen. Tärkeintä taitojen opetustilanteessa on se, että opettaja itse on<br />
innostunut siitä sisällöstä, mitä hän opettaa: ”Tunnen että innostava opettaja tempaa<br />
mukaansa. Saan uutta voimaa onnistumisesta.” Vaikka opettaja myöntää, että kokonaisvaltainen,<br />
oman persoonan varassa työskentely on uuvuttavaa, hänen kokemuksensa<br />
on, että innostuksen välittäminen oppilaille antaa opettajalle sellaista voimaa, jonka varassa<br />
jaksaa koota itsensä yhä uudelleen. Kotitalousopetuksen laajaan sisältöön saattaa<br />
kuulua sellaisia alueita, jotka eivät ole opettajalle henkilökohtaisesti mieluisia aiheita,<br />
mutta vasta sitten, kun opettaja on motivoinut ensin itsensä, innostuneisuus voi tarttua<br />
opiskelijoihin:<br />
Keskusteltiin motivoimisesta ja on kaikkia näitä hienoja motivointikeinoja, on pelejä ja on videota<br />
ja niin edelleen. Mut se, mikä mun mielestäni on kaikkein oleellisinta siinä motivoinnissa, on se,<br />
että opettaja motivoi ensin itsensä, et ku siel on seitsemännen kerran jauheliha ruoanvalmistuksessa,<br />
niin se ei tunnu ehkä kauheen kivalta, innostavalta, mutta että siinä voi verrata itseään sitten<br />
vaikka näyttelijään, joka sadatta kertaa vetää Hamletia. Niin sen on motivoitava itsensä ensin ja jos<br />
opettaja ei ole itse motivoitunut, niin ei tartte kuvitellakaan, et se porukka motivoituu. Sitä on oltava<br />
vaan, että tämä on hirveen tärkeetä ja kiinnostavaa ja hauskaa ja ei nyt tietysti mitenkään yli,<br />
mut kuitenkin se, et sieltä tulee se semmonen oma usko siihen asiaan. Ja siinä hypitään tasakäpälää<br />
vaikka oven ulkopuolella ensin vähän aikaa ja tehdään se itsesuggestio sen asian suhteen, jolloin ei<br />
välttämättä mitään temppujakaan tarvita. (Apa1)<br />
Motivointi koetaan yleensä keskeiseksi jokaisen opetustilanteen alkaessa, mutta<br />
kahden - kolmen tunnin opetusjakson aikana on välttämätöntä kiinnittää huomiota motivointiin<br />
monta kertaa opetustilanteen aikana. Kun oppilaat palaavat takaisin työn ääreen<br />
välitunnin tai ruokailun jälkeen, on usein tarpeen varmistaa motivoituneisuus uudelleen<br />
sekä suunnata huomiota tavoitteeseen ja sovittuun aikatauluun. Myös aikuisopiskelijoille<br />
motivointi voi olla rentouttava tuokio tai sisällön arvoa korostava ja itsetuntoa<br />
rohkaiseva opiskelun tuki:<br />
Niin sellaista rohkaisemista se ehkä enemmänkin on ja sitä omiin taitoihin luottamisen vahvistamista.<br />
Mut siis motivointi on kyllä semmonen, että siitä yritän kyllä aina puhua sit opetusharjoittelijoillekin,<br />
että niin vaikka ihmiset noin periaatteessa on valinnut ja ne tulevat vapaaehtoisesti, ne<br />
on jo niinkun motivoituneita valmiiks, mut siitä huolimatta niillä voi olla rankka päivä tai niil on<br />
66