JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ESIPUHE<br />
Aloittaessani opettajantyötä neljäkymmentä vuotta sitten monet jokapäiväiset rutiinityöt<br />
oli opittu jo kotona ennen kuin kotitalousopetus alkoi. Viime vuosien aikana olen pysähtynyt<br />
yhä uudelleen kysymään, miten kotitaloustaitoja pitäisi opettaa nykyisin, kun<br />
oppilailla on hyvin vähän kokemuksia käytännön taitojen harjoittelusta, ja kotitalousopettajat<br />
joutuvat ottavat yhä laajenevan vastuun taitokulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä.<br />
Kotitalousopettajien kouluttajana uudet kysymykset taitojen opettamisesta tulivat<br />
ajankohtaisiksi: Miten opetetaan opettajuuden taitoja? Miten taitoja voidaan määritellä<br />
ja jäsentää? Miten kotitaloustaitoja pitäisi tutkia? Osallistuminen professori Terttu<br />
Tuomi-Gröhnin johtamaan kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen taitoprojektiin auttoi<br />
selkeyttämään taidon opetuksen ja tutkimisen problematiikkaa. Keskustelut kollegojen<br />
kanssa osoittivat, että yksiselitteisiä vastauksia taidon opettamiseen ja tutkimiseen ei voi<br />
löytää. Kiitos Terttu, että ohjasit ymmärtämään, kuinka monenlaiset lähestymistavat<br />
ovat tarpeen arjen taitojen oppimisessa, opettamisessa ja tutkimisessa.<br />
Tärkeimpänä sysäyksenä tämän taitopedagogisen tutkimushankkeen käynnistämiseen<br />
on ollut KT Erja Syrjäläisen väitöskirja (2003) Käsityön opettajan pedagogisen<br />
tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa.<br />
Yhteistyö Erjan kanssa on jatkunut innostavana ja ajattelua avartavana jo kymmenen<br />
vuotta. Narratiivinen lähestymistapa ja hiljaisen tiedon käsite ovat olleet yhteisten<br />
pohdintojemme kohteita. Erjalta olen saanut monimuotoista tukea tutkimukseni jäsentämiseen<br />
ja narratiivisen lähestymistavan soveltamiseen. Kiitos tuntuu pieneltä sanalta,<br />
kun ajattelen niitä lukemattomia kertoja, jolloin olet järjestänyt aikaa ideointiin, keskusteluun<br />
ja raportin tekstien kommentointiin. Raportin kannen taustana hahmottuu Erjan<br />
ottama valokuva Lammin biologiselta tutkimusasemalta, jossa olemme neljä kertaa viettäneet<br />
yhteistä tutkimusviikkoa. Nämä viikot ovat olleet voimaannuttavia fyysisesti ja<br />
henkisesti.<br />
Toinen pitkäaikainen innoittajani on ollut FT Henna Heinilä, joka tutki väitöskirjassaan<br />
kotitaloustaitoa eksistentialistis-hermeneuttisen fenomenologian valossa (2007).<br />
Hennan tutkimus avasi uuden tarkastelutavan kotitaloustaidon ulottuvuuksien kautta.<br />
Tulin vakuuttuneeksi siitä, että taitojen kategorisointi ei olekaan niin tärkeää kuin olin<br />
olettanut. Sitäkin tärkeämpää on opetella ymmärtämään taitojen ja toiminnan yhteen<br />
kietoutuminen ja oivaltaa, että arjen taidot voidaan ymmärtää myös runoutena. Kiitos,<br />
Henna, että jaksoit pohtia ja kommentoida tutkimusraporttini tekstejä monessa vaiheessa!<br />
Olen kerännyt empiiristä aineistoa kentän opettajilta, oppilailta ja kotitalousopettajakoulutuksen<br />
opiskelijoilta. He ovat kirjoittaneet kertomuksia taidon opetustilanteista<br />
ja luovuttaneet kertomuksensa tutkimuskäyttöön. Ilman heidän aulista apuaan tutkimus<br />
olisi jäänyt tekemättä. Sydämellinen kiitos teille jokaiselle yksitellen ja yhteisesti! Olen<br />
kokenut lukuisia oivalluksen ja innostuksen hetkiä kertomuksia lukiessani. Toivoisin,<br />
että raportin tekstiä lukiessanne huomaisitte, kuinka tärkeä merkitys teidän jakamilla<br />
kokemuksillanne on ollut. Seuraavan tutkimusaineiston kuuluvan kertomuksen haluaisin<br />
jättää kaikille opiskelijoille muistoksi opiskeluajalta kotitalousopettajan koulutuksessa: