JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan 4) Miten narratiivisuus liittyy taitopedagogiikkaan? E: Narratiivinen lähestymistapa voisi antaa uutta ymmärrystä taitojen opetuksesta, nimenomaan hiljaisen tietämisen merkityksestä. Taidon kokemuksilla ilmiönä on piirteitä, jotka on helppo kuvata tarinoina. Opettajan ajattelun tutkimuksessa (Clark & Peterson, 1986; Patrikainen, 1997; Pitkäniemi, 1995; Kansanen, & al. 2000) on todettu, että opettajan tieto on paljolti narratiivista luonteeltaan. Voidaan siis olettaa, että sekä opettajan näkökulmasta että opittavan ilmiön, taidon, näkökulmasta olemme tekemisissä narratiivisen tiedon kanssa. Taustalla on Brunerin (1986, 1996) näkemys siitä, että ihmisen tieto on kahdenlaista: paradigmaattista, faktoihin liittyvää tietoa ja toisaalta narratiivista, kertomuksiin liittyvää tietoa. L: Viime vuosina kasvatustieteellisessä tutkimuksessa on opettajan ääni alkanut kuulua entistä enemmän, ja näissä tutkimuksissa juuri narratiivisuus on ollut keskeisenä lähestymistapana (Estola & al. 2007; Heikkinen, 2007). Jokaiselle opettajalle kerääntyy vuosien mittaan valtavasti opetustilanteisiin liittyviä tapahtumia, joita he sitten kertomuksina jakavat toinen toisilleen esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tavatessaan. Tutkimuksessa pyrin hyödyntämään tätä kertomusvarastoa. Näiden kertomusten kautta välittyy sitä hiljaista tietämistä, jonka varassa toiminta ohjautuu kotitaloustunnilla. Emme ole varmaan osanneet arvostaa riittävästi tällaisen hiljaisen tiedon merkitystä taidon opetuksessa. 5) Mihin tällä taidon opetuksen tutkimuksella pyritään? E: Yleistavoitteena on luonnollisesti se, että pyrimme lisäämään tutkimuksen avulla ymmärrystä siitä, mitä taidon opetus ja oppiminen on. Tutkimuksen avulla tuotetaan välineitä ja menetelmiä taitoaineiden opetukseen ja annetaan tukea opettajalle, jotta tämä voi monipuolistaa käsitystään taitokasvatuksesta. L: Taitoaineiden opetus ei rajoitu vain kyseisen oppiaineen substanssialueen sisälle. Haluaisin tutkimuksen kautta myös osoittaa, että kotitalousopetuksen ja kaikkien muidenkin taitoaineiden käytännöllisissä tehtävissä oppilaat harjoittelevat ongelmanratkaisua, tietojen soveltamista, päätöksentekemistä, neuvottelutaitoja ja perustelutaitoja, jotka kehittävät oppilaan ajattelua kokonaisvaltaisesti. Monet kemian, fysiikan, biologian ilmiöt ovat konkreettisesti nähtävissä kotitaloustunneilla. Kotitalouden taitopedagogiikan tutkimuksella haluaisin nostaa esiin opettajan persoonan ja henkilökohtaisen kokemusvaraston merkityksen taidon opetustilanteissa ja auttaa näkemään käytännöllinen opetus kasvatuksen välineenä. Kun yhteisössä tärkeitä taitoja opetetaan nuorille, voidaan varmistaa yhteisön taitokulttuurin säilyminen ja kehittyminen. 6
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan 2 KOTITALOUSOPETUKSEN KÄYTÄNTÖÄ JA KÄSITTEITÄ Tässä jaksossa tarkastelen kotitalousopetuksen käytäntöjä käyttäen lähtökohtana omiin opetuskokemuksiini perustuvia kertomuksia kotitalousopetuksesta. Peruskoulun opettajuusvuosinani oli käytössä kaksi erilaista opetussuunnitelmaa (OPS, 1985; POPS, 1970 I ja II). Nämä opetussuunnitelmat olivat huomattavasti laajempia ja yksityiskohtaisempia kuin nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma (2004). Esimerkkitilanteiden tarkastelu nostaa esiin kysymyksiä, jotka suuntaavat pohdintaa jatkossa. Opetuskokemusten tulkintaan saadaan uutta ymmärrystä kuudennessa luvussa, jossa analysoidaan opettajien, opiskelijoiden ja oppilaiden kertomusaineistoja. Kertomusesimerkkien valossa korostuvat kokemuksiin liittyvät elämykset ja tunteet, joita opetustilanteiden monimutkaiset vuorovaikutustilanteet ovat herättäneet. Kertomusesimerkit liittyvät tiedon ja taidon, teorian ja käytännön ongelmalliseen yhteyteen kotitaloustaitojen opetuksessa. Kun Dewey (1999, s. 29) kysyy: ”Mitä tapahtuisi, jos tietoa ja toimintaa ei erotettaisi, vaan pyrittäisiin varmuuteen käytännöllisen toiminnan keinoin”, näen tämän kysymyksen erityisen aiheellisena kotitalouden taitojen opetuksessa ja opetuksen tutkimuksessa. Olisiko mahdollista, että väheksyvä suhtautuminen kotitalouden käytäntöön ja kaikkiin taitoaineisiin muuttuisi, jos niitä ajateltaisiin mahdollisimman laajasti ja moniulotteisesti ja luovuttaisiin kahtiajaosta teoria-aineet ja taitoaineet. Deweyn mukaan tilanne muuttuisi siten, että voitaisiin korostaa teoreettisen tiedon ohella myös taitojen opetusta nykyistä enemmän. (Dewey, 1999, ss. 35, 46–47.) Yhdistän kertomusesimerkkeihin taitokäsitteiden <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>sta ja teoreettista pohdintaa. Aristoteleen taitokäsitys antaa joitakin perustavia lähtökohtia taidon opetukseen ja tutkimiseen kotitalouden, arkielämän ja kasvatuksen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen taitokäsityksen lähtökohtana on holistinen ihmiskäsitys (Rauhala, 1983), jonka mukaan taitava toiminta on yhteydessä ihmisenä olemiseen. Kotitaloustaitoa ei voi irrottaa toiminnasta; toiminta ja taito ovat rinnakkaisia ja sisäkkäisiä. (Heinilä, 2007, s. 66.) Siksi kotitaloustaidon tutkimuksessa on tarpeen tarkastella muun muassa seuraavia lähikäsitteitä: toimintaa, kokemusta, käytäntöä. Kiinnostus kohdistuu erityisesti siihen, millaista hiljaista tietämistä kätkeytyy kotitalouden opetuksen käytäntöihin. Luvun alaotsikot viittaavat nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POP, 2004) olevaan kotitalouden taitojen kolmijakoon: käytännön työtaidot, tiedonhankinta- ja käsittelytaidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Kotitalouden taitoalueiden jäsennyksen on kehittänyt Marja Myllykangas (2002) arjen hallinta -käsitteen mallin pohjalta (Haverinen, 1996). Taitojen jäsennys on omaksuttu opetussuunnitelman arviointiajattelun kriteerien perustaksi (POP, 1994; POP, 2004). 2.1 Kotitalousopetus käytännön työtaitojen harjoittelupaikkana Kaksi ensimmäistä kertomusta liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamiseen. Ne nostavat esiin kysymyksiä tiedon ja taidon, teorian ja käytännön yhteyksistä. Mitä me tehdään tänään? Olin suunnitellut seitsemännen luokan ensimmäistä kolmen tunnin opetuskertaa perusteellisesti. Tarkoitukseni oli havainnollistaa kotitalousopetuksen neljä sisältöaluetta lehdistä leikattujen kuvien avulla. Toisella tunnilla piti opetella työvälineiden nimiä ja kolmannella tunnilla oppilaat saivat 7
Page 1 and 2: This document is downloaded from HE
Page 4 and 5: Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7: Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9: University of Helsinki Departement
Page 10 and 11: Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13: 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 68 and 69:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 70 and 71:
Page 72 and 73:
Page 74 and 75:
Page 76 and 77:
Page 78 and 79:
Page 80 and 81:
Page 82 and 83:
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?