JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan liäällä asenteella hän kehittyi kovasti. Kalakeittokerralla Matti sitten ylpeänä nosti valmistamansa keiton pöytään ja keväällä hän valitsi kotitalouden valinnaisaineeksi. (Amp11) Koska suuressa opetuskeittiössä toimii yhtä aikaa keskimäärin 16 oppilasta, se on täynnä liikettä, ääniä ja tuoksuja. Virikkeitä on hämmentävän paljon kaikille aisteille. Vaikutti siltä, että Matilla oli paljon ihmeteltävää. Liikkuminen luokassa sekä työvälineiden ja ruoka-aineiden löytäminen olivat vaikeita asioita, ja Matilta kului paljon aikaa ympäristön ja toisten oppilaiden tarkkailuun ennen työn aloittamista. Kun opettaja vertasi Matin työskentelyä muiden oppilaiden toimintaan, Matti oli selvästi melkoisen kokematon. Opettajan pedagoginen tahdikkuus ilmeni siten, että hän toimi oppilaan ehdoilla, ei kiirehtinyt eikä moittinut Mattia siksi, että tältä puuttui sellaista itseluottamusta, mikä on välttämätöntä toiminnassa. Opettaja jaksoi luottaa, että vasta monien viikkojen kuluttua poika saisi lisää toimintavarmuutta, koska toiminnallista tietoa syntyy vähitellen useiden toistojen kautta, jolloin muodostuu kinesteettisiä muistijälkiä (Knuuttila, 2006, Parviainen, 2006). Matin yhteistyö ryhmässä ei alkuvaiheessa onnistunut, mutta tahdikas opettaja antoi hänelle mahdollisuuden olla ryhmässä oma itsensä. Kertomuksen käännekohdassa Matilla palautuu mieleen kalakeitto. Tulkitsen niin, että hän oli joskus saanut kokea, kuinka herkullinen ruokalaji kalakeitto on, ja hänellä liittyi siihen hyviä muistoja. Muistaessaan kalakeiton hän löysi itselleen selkeän oppimistavoitteen ja rohkeni kysyä opettajalta mieltä askarruttaneen tärkeän kysymyksen. Tavoite aktivoi hänet toimintaan. Tämän jälkeen Matin sopeutuminen ryhmään ja luottamus ihmissuhteisiin vahvistuivat nopeasti, ja hän sai arvokkaan kokemuksen oppiessaan valmistamaan kalakeiton koko ryhmälle. Opettaja yllättyi, kun Matti rohkeni valita kotitalouden myös valinnaisaineeksi. Voi olettaa, että valinnallaan Matti varmisti toisaalta käytännön työtaitojen kehittymisen ja toisaalta hän sai samalla tilaisuuden harjoitella yhteistoimintaa ryhmässä. Myös aikuiset saattavat kokea olevansa aloittelijoita ammattilaisten rinnalla. On täysin oikeutettua, että hekin odottavat omien ehtojensa huomioon ottamista ja yksilöllistä ohjausta juuri oman arjen hallintaan: ”Oli hirveen erilaisia ihmisiä et tosi – kaikki oli kyllä aika lailla aloittelijoita paitsi tää yks äiti, joka oli tehnyt paljon, mutta niin, muuten oli kyllä aika aloittelijoita.” (Apa2) Riippumatta siitä, ovatko oppilaat lapsia vai taitamattomiksi itsensä kokevia aikuisia opiskelijoita, ryhmän tuntemus ja oppilaiden ajankohtaisten tarpeiden tiedostaminen ovat tärkeä lähtökohta: Mutta, sanoisin, että tällä hetkellä kun on jo yli 20 vuotta siitä, kun oon valmistunut, niin on jo sen verran ikää ja elämänkokemusta, että joutu minkä hyvänsä ryhmän eteen, niin aina on sitten, on sellaiset elämän eväät jo, et pystyy aina niinku vastaamaan siihen huutoon, että mikä on tarve ja mikä on niinku, mihin me tässä pyritään. Et oli tilanne mikä hyvänsä, et aina niinku voi sitten takataskusta ottaa jonkun käytännön ja sen sanoisin, että opettajan pedagoginen väline on terve maalaisjärki, et kaikki pedagogiset opinnot, mitä on tehnyt, niin voi ihan unohtaa siihen ovelle ja lähtee siitä, et mikä on se ryhmä. (Alpa4) Mitä opettaja tarkoittaa maalaisjärjellä, joka syrjäyttää hänen ajattelussaan pedagogisten opintojen merkityksen? Rinnastan maalaisjärjen käyttämisen kokemuksen kautta kiteytyneeseen hiljaiseen tietämiseen, jota voi nimittää myös käytännölliseksi viisaudeksi (Aristoteles, 1989, s. 121) tai van Manenin tapaan tahdikkuudeksi: ”Tietoon perustuva asiantuntijuus ei riitä opetustilanteissa, joissa vaaditaan normatiivista toimintaa. Luokkatilanteissa opettaja joutuu tilanteisiin, jotka ovat ainutlaatuisia ja jokaisena hetkenä hän joutuu tekemään nopeita ratkaisuja ja päättämään, mikä on oikein tai väärin. Siten opettajan pedagogisen identiteetin vahvuus ei ole riippuvainen vain opettajan tiedollisesta asiantuntemuksesta vaan pikemminkin se on riippuvainen hyveen kaltaisesta laadusta, pedagogisesta tahdikkuudesta, jota opettajan täytyisi omaksua. (van Manen, 54
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan 1994, s. 16.) Kun opettaja malttaa perehtyä opetuksen alkuvaiheessa ryhmän luonteeseen, sitä kautta päästään alkuun hyvän vuorovaikutusilmapiirin rakentamisessa. Perehtyminen ryhmän toimintaan ei tarkoita pelkästään sitä, että opettaja ottaa selville opiskelijoiden taustatietoja. Oppilaiden kohtaamisessa on oleellista kuunnella heidän kokemuksiaan myös opetuksen sisältönä olevista uusista asioista ja osoittaa siten kiinnostusta heidän elämäänsä: Kokemusten kuunteleminen Ja tällä hetkellä, kun mä opetan tosiaan lähihoitajia, niin mä oon oppinut paljon siitä, et nää lähihoitajat, monesti ne on aikuisiässä, niillä on niin paljon omia henkilökohtaisia kokemuksia. Kun mä ihan tällä esittäytymiskierroksella kysyn heiltä, että kertokaa oma nimenne ja kertokaa, mitä te tiedätte tai mitä henkilökohtaisia kokemuksia teillä on esimerkiksi eri dieteeistä, että onko perhepiirissä tai työpaikalla, ootteko törmänneet erilaisiin allergioihin tai muihin. Se melkein oppitunti tulee jo siitä, koska niil on niin valtava henkilökohtainen kokemus sieltä. Et mun ei tartte kuin pikkasen sitten lisätä siihen heidän henkilökohtaiseen kokemusmaailmaansa, jolloin mä huomaan et se menee, et ne imee sen kuin sienet. Ja mä saan heidät mukaansa, koska mä oon ensin ollut kiinnostunut heistä, niin, jos mä oisin vaan mennyt sinne ja sanonut, et täs on mun oppitunti, et ottakaa vastaan tai älkää ottako, niin siit ois tullut sellasta vuorovaikutusta. Yks hyvä esimerkki on esimerkiksi ruoka-aineallergiat, josta me tiedetään loppujen lopuksi hyvin vähäisen, niin jos me opetetaan ruoka-aineallergioita, niin meidän on hirveen vaikee sanoo jotain tällaisia totuuksia niistä, koska jokainen allergikko on yksilö, mutta kun siellä on niin paljon tätä henkilökohtaisia ja yksityiskohtaisia esimerkkejä, niin ne oppii niistä aivan valtavasti. Että se on ollut valtavan suuri rikkaus. (Alpa4) Jotta opettaja voisi ottaa opetuksessa huomioon opiskelijoiden tilanteen ja ymmärtää heidän taitotasoaan, opetustilanne on luontevaa aloittaa oppilaiden kokemusten kuuntelemisella. Oppimisen ilmapiiri avautuu, kun oppilaat huomaavat, että opettaja välittää heistä ihmisinä muutenkin kuin suoritusten perusteella. Kuuntelemalla oppilaiden kokemuksia opettaja osoittaa myös kunnioitusta näille. Tällaisessa tilanteessa toteutuu periaate ”kaikkien ehdoilla”, joka kertoo opettajan pedagogisesta ajattelusta ja hiljaisesta tietämisestä: minulla on vastuu, minä olen aloitteen tekijä ja osoitan kunnioitusta kuuntelemalla. Siten voi syntyä oppilaiden oma kiinnostus asiaan, minkä jälkeen he ovat valmiita ottamaan vastaan opetusta ja opiskelemaan niitä taitoja, joita opettaja on valinnut opetuksen tavoitteiksi: Olen myös opettanut erityisryhmiä ja ne olivat lähikasvattajia muistaakseni. Se oli pääkaupunkiseudun ammatillinen kurssikeskus. Ja siellä ymmärsin sen, että jotta mä saan oppilaat niinku mukaan opetukseen, niin mun piti ensin antaa heille oma aikansa, että mä kuuntelin heitä ja meillä oli tämmöinen 15 minuuttia… Me laulettiin yhdessä kaikkii lauluja ja sit mä sanoin, et okei, te ootte saanu 15 minuuttia tästä oppitunnista ja sen jälkeen mul on tää 30 minuuttia, tää on mun. Ja nyt te istutte ihan paikalla, ettekä kulje, kuljeskele siellä, niin kuin ne teki tällaista. Ja sitten sai vasta sen jälkeen, kun olin antanut heille sen oman aikansa ja niin kuin kunnioittanut tavallaan heitä, niin silloin vasta sai mahdollisuuden aloittaa asian opettamisen. (Alpa4) Sääntöjen ja rajoitusten esittämisen tapa Vuorovaikutuksen lämmin ilmapiiri on yhteydessä keskustelun sävyyn ja kaikkien osallistujien ehtojen huomioon ottamiseen. Seuraava kertomus on havainnollinen esimerkki dialogisen vastavuoroisuudesta, jossa opettaja asettaa sääntöjä, mutta antaa myös oppilaille saman mahdollisuuden: Siellä on hyvin sellainen välitön tunnelma sellasten ryhmien kanssa, jotka ovat valmiita toimimaan. Et sitten jos ryhmä, jota tarvii houkutella enemmän siihen tekemiseen, on se sitten syystä tai toisesta väsymystä tai muuta niin se on välillä vähän sellasta niinku näennäistä tai ainakin väki- 55
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?