JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan Opettaja oli järjestänyt mausteita liikutettavaan vaunuun. Hän pyysi oppilaita tulemaan vaunun ympärille kuuntelemaan asiaa mausteista. Tunnelma oli hyvin intiimi ja läheinen. Oppilaat saivat arvailla mitä mausteita oli esillä. Opettaja antoi erästä mausteseosta oppilaille haisteltavaksi ja kysyi mitä siitä tuli mieleen. Oppilaat osallistuivat hyvin ja toivat omia mielipiteitään julki. Myös oppilaat, jotka eivät yleensä osallistu yleiseen keskusteluun, toivat oma-aloitteisesti ajatuksiaan julki. Ilmapiiri oli vapautunut ja rento. Opettaja kuunteli myös oppilaita ja esitti hyviä jatkokysymyksiä oppilaiden mietteisiin. (Bv12) Tein seuraavan tulkinnan yllä olevasta opetustilanteesta: Sillä, että ryhmän sosiaalimuoto vaihtuu mausteiden tutkimisen ajaksi ja oppilaat ja opettaja ovat lähellä toisiaan, on useimmiten positiivinen vaikutus hyvän ilmapiiriin syntymiseen, ja oppilaat innostuvat suuntaamaan huomion uuteen opittavaan asiaan. Rauhoittumisen kannalta on hyvä, että oppilaat saavat istua, ja siksi seisoen seurattava opetustuokio ei saa olla kovin pitkä. Koska tällaisissa tilanteissa on mahdollista tehdä havaintoja kaikilla aisteilla, on tärkeä huolehtia, että oppilailla on tasapuolinen mahdollisuus nähdä, haistaa, maistaa ja tunnustella. Ilmeisesti nämä ehdot toteutuivat mausteiden tutkimistilanteessa, koska keskustelu vapautui ja onnistuttiin innostamaan oppilaita oma-aloitteiseen mielipiteiden esittämiseen. Miten dialogisuus ilmenee pedagogisessa suhteessa? Opiskelijoiden havaintojen vertailu kokeneiden opettajien kokemuksiin toi esiin yhtäläisyyksiä, mutta vertailuun on suhtauduttava varauksellisesti, koska opettajat kertovat omista opetuskokemuksistaan ja opetusharjoittelijat kertovat havainnoista, joita he ovat tehneet seuratessaan opiskelutoverinsa opetusta. Oppilaiden kokemusten kuuntelu, heidän elämäntilanteensa huomioon ottaminen, yksilöllinen ohjaus oppilaiden tason ja erityistarpeiden mukaan, myönteinen palaute onnistumisesta, avoimuus tunnetasolla sekä rakentava keskustelu voidaan nostaa esiin näistä kertomuksista dialogisuuden ilmentyminä (vrt. Haverinen & Martikainen, 2002). Kertomuksissa ilmenee se, että dialogisuus toteutuu myös vastavuoroisuutena siten, että opettaja rohkenee puhua tunteistaan oppilaille. Hän uskaltaa jopa sanoa olevansa väsynyt ja luottaa siihen, että oppilaat kykenevät ottamaan sen huomioon. Välittämisestä puhuttiin myös ääneen, mikä lienee harvinaista suomalaisessa koulussa. Välittämistä ilmaistiin myös rajojen osoittamisena silloin, kun oppilas käyttäytyi vastuuttomasti. Opettaja osallistui aktiivisesti ristiriitatilanteiden selvittelyyn oppilaiden kanssa ja huolehti oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ryhmän jäsenten kesken. Vastavuoroinen kysyminen ja kuunteleminen ilmensivät dialogisuuden ydintä: ollaan yhdessä, samassa veneessä oppimassa toinen toisiltaan. Opiskelijoiden kertomuksissa dialogisuuden ominaisuudet tulivat esiin myös oppilaiden hienotunteisessa vaikenemisessa, jolla he osoittivat kykyä eläytyä toisen asemaan, silloin kun harmillista epäonnistumista oli sattunut. Vaikka opettajalla on asiantuntijuuteen perustuva auktoriteettiasema tiedollisen ja taidollisen hallinnan tai laajan kokemuksen vuoksi, opettajan ei tarvitse korostaa yläpuolelle asettumista vaan dialogisuus ilmenee aidoimmillaan pikemminkin nöyryytenä kuin kaikkitietävänä asenteena suhteessa opiskelijaan. Bohm (1996, s. 6) kuvaa dialogisen asenteen luonnetta nimenomaan uusia näkökulmia luovana keskustelutapana. Tällöin ei ole kysymys siitä, että toisella on alun alkaen hallussaan oikea vastaus, vaan siitä, että kysymisen ja toisen mielipiteen kuuntelemisen kautta etsittiin yhdessä tarkoituksenmukaista toimintatapaa. Tällainen keskustelutapa varmistaa vuorovaikutuksessa emansipatorisen näkökulman taitojen oppimiseen (vrt. Heinilä, 2007, s. 115). Koska kotitalouden toiminnassa useimpiin asioihin on olemassa monta mahdollista toimintata- 64
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan paa, hyväksyvä asenne innostaa keksimään ja kehittämään entistä parempia työtapoja. Koska pedagoginen suhde kietoutuu kotitaloustaitojen käytännöllisiin harjoittelutilanteisiin, dialogisen suhteen toteutuminen vuorovaikutuksessa mahdollistaa sellaisen oppimisilmapiirin, jossa taitojen opiskelutilanteiden voi tulkita merkitsevän tärkeää tukea itsetunnon vahvistumisessa. 6.2 Didaktinen suhde ja sisältösuhde kotitaloustaitojen opetuksessa Kotitalouden taitopedagogiikan didaktinen suhde ilmentää opettajan intentionaalisuutta, mikä viittaa tässä ensisijaisesti opettajan tavoitteellisuuteen: opettaja pyrkii huolehtimaan oppilaiden kotitaloustaitojen kehittymisestä niin, että oppilaat omaksuvat opetussuunnitelman keskeisen sisällön ja oppivat keskeiset arjen hallinnan taidot sekä saavat edellytyksiä kehittää taitavuuttaan yksilöllisten edellytystensä mukaan. Sisältösuhde ja kulttuurinen suhde kietoutuvat didaktisen suhteen osaksi. Kotitalouden taitopedagogiikan sisältösuhde/kulttuurinen suhde ilmentää opettajan arvotietoisuutta. Tässä jaksossa kuvaan kotitalouden taitopedagogiikan didaktista suhdetta ja sisältösuhdetta kertomusaineistoja tulkiten. Didaktisen suhteen tarkastelussa kietoutuu monin tavoin mukaan myös pedagoginen suhde. Vaikka pedagogista suhdetta kotitalousopetuksessa on kuvattu edellä välittämisen ilmapiirin näkökulmasta, se ei voi toteutua tyhjiössä, vaan didaktisen suhteen ja sisältösuhteen kautta. Siksi yhdistän didaktisen suhteen analyysiin myös sisältösuhteeseen ja kulttuuriseen suhteeseen liittyvät kertomukset. Didaktisen suhteen tarkastelussa painopiste on opettajien intentionaalisen toiminnan kuvauksessa. Opettajat ja opiskelijat kertovat, millä tavalla he toimivat pyrkiessään saamaan aikaan sellaisen opetustilanteen, että oppilaat innostuvat opiskeluun ja jaksavat harjoitella pitkäjänteisesti tavoitteen saavuttamiseksi ja miten he kokevat onnistuneensa taitojen opetuksessa. Teen johtopäätöksiä intentionaalisuudesta sen perusteella, millaisia opetussisältöjä kertomuksissa kuvataan, millaisia työtapoja suositaan ja millaisia yleisperiaatteita opettajat ovat kiteyttäneet toiminnassaan. Jäsennän didaktisen suhteen tarkastelun neljään osaan. Aloitan motivoinnista, koska opettajat kokevat, että se on keskeisin tekijä taitojen oppimisessa. Sen jälkeen kuvaan opetus-opiskelu-oppimisprosessia jäsentämällä sen hahmottamiseen, tekemiseen ja tulkintaan. Näitä käsitteitä Peltonen (1988, ss. 80, 197, 305) ja Syrjäläinen (2003, ss. 259–262) käyttävät käsityön didaktisen prosessin kuvauksessa. Didaktisina yleiskäsitteinä ne soveltuvat myös kotitalouden opetustilanteeseen. Hahmottamisvaiheessa on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen valmentava suhde, jonka aikana opettaja ohjaa oppilaan havaintoja tulevan toiminnan kriittisiin kohtiin. Tekemisvaiheessa oppilas harjoittelee taitoja yksin tai yhdessä ryhmän jäsenten kanssa, ja tulkintavaiheessa keskustellaan opitusta sekä arvioidaan työskentelyn tulosta. Keskeistä reflektointivaiheessa on oppia käsitteellistämään prosessin vaiheita. (Syrjäläinen 2003, s. 61.) 6.2.1 Motivointi kotitaloustaitojen opetuksessa Sekä peruskoulun opettajat että aikuisopettajat tiedostavat, että motivoinnin lähtökohtana ovat opettajan oma innostus ja oman työn arvostaminen: 65
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25:
Page 26 and 27: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?