JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan ja mitkä ovat niin sanotut kriittiset kohdat tehtävän onnistumisen kannalta. Kertomuksiin kuuluvat metaforat (Lakoff & Johnsson, 1980) ovat yksi tapaa hahmottaa kokonaisnäkemystä ja siihen kuuluvia ydinajatuksia. Jos esimerkiksi tärkkelyksen muutoksia lämmön ja voimakkaan sekoittamisen johdosta ei ole oivallettu, ei ole ihme, että kiisselistä tulee liisterimäisen sitkeää ja venyvää kerta toisensa jälkeen. Toiminnallinen tietäminen kiisselin rakenteesta ei merkitse pelkästään tiettyä vatkaimen liikkeeseen liittyvää toimintaa, vaan myös suutuntumaan pohjautuvaa kokemusta sametinpehmeästä kiisselistä. Keskeistä on idea toiminnan lopputuloksesta: kiisselin samettinen rakenne, joka johtaa ja hahmottaa toimintaa. Kun opettaja tarkastelee oppilaiden kiisselin keittämistä kotitaloustunnilla, hän havaitsee äänekkään joukon murrosikäisiä tyttöjä ja poikia liesien ääressä haarukkavatkain kädessään hämmentämässä kiisselimehua. He ovat täysin keskittyneet hämmentämiseen, koska tekniikan hallinta vaatii heiltä tarkkaavaisuutta nimenomaan alkuvaiheessa. He kokeilevat oikeaa hämmennysliikettä ja seuraavat tarkasti, milloin kattilasta alkaa nousta höyryä. Opettaja on kertonut, että höyryn nouseminen on merkki sakeutumisen alkamisesta, jolloin täytyy olla erityisen valppaana. Kun opettaja kuvailee monipuolisesti eri aistien kautta saatua tietoa, se siirtyy ohjaamaan oppilaan toimintaa. Oppilas oppii tekemään tarkkoja havaintoja: kun höyryä nousee, kun näen ja kuulen kiisselin pulpahtavan ja kiisselin värin kirkastuvan, kiisseli on valmis. Samalla tekemisen harjoittelun kautta voi saada varmuuden siitä, että osaan valmistaa kiisselin myös itsenäisesti kotona välipalaksi itselleni tai jälkiruoaksi koko perheelle. Toiminnallinen tietäminen liittyy rutiineihin ja kinesteettiseen muistiin (vrt. Parviainen, 2006). Osaamisen tunne tuo mielihyvää, ja mielihyvä innostaa ryhtymään saman taidon harjoitteluun useita kertoja myös kotona, niin että siitä tulee vähitellen rutiiniomainen suoritus, joka ei vaadi enää paljon ajattelua. Toiminnallisen tietämisen tuloksena syntyy vähitellen taitava oppilas, jollaista kansanomaisesti on luonnehdittu käteväksi (Wilkuna, 1977). Yhtenä opetustavoitteena voisi olla, että oppilas kokee iloa itse tekemisestä ja uusien taitojen oppimisesta. Uuden opitun taidon merkitystä voi laajentaa vielä eettisten arvojen kokemiseen, mikä tarkoittaa esimerkiksi edellä kuvatussa esimerkissä sitä, että opetustilanteessa herätetään keskustelua suomalaisten marjojen herkullisuudesta, marjaretkistä ja luonnon monimuotoisuuden kunnioituksesta. Tällöin oppilaat saattavat kokea elämyksiä, jotka monipuolistavat heidän arvomaailmaansa. Keskeistä on se, että huomioita tehdään rutiininomaisesti koko ajan ja samalla oppilaan taito kehittyy. Yllätyksellisyys voi ilmetä toiminnassa niin, että opettaja tekee jonkin tutun työn eri tavalla kuin äiti tai isä kotona. Esimerkiksi hiivataikinan valmistuksessa käytetään koulussa usein niin sanottua juurimenetelmää, joka on oppilaille uusi tapa. Oppilaat kertovat yleensä välittömästi, että kotona tehdään yleensä taikina eri tavalla. He vertaavat opettajan persoonallista työskentelytyyliä äidin, isän tai isoäidin toimintaan ja ovat yllättyneitä huomatessaan, että sama asia voidaan tehdä monella tavalla. Aikaan kytkeytyvä tietäminen Valmistaessaan tuotetta, esimerkiksi marjakiisseliä, oppilas alkaa elämään objektiivisen ajan lisäksi toisenlaista aikaa, joka liittyy kokemuksiin uuden ruokalajin oppimisesta. Kiisseliohjeen suunnittelu, tekeminen ja valmistaminen jäsentävät aikaa niin, että oppilas voi tiedostaa ajan ennen jälkiruokaa ja ajan jälkiruoan valmistumisen jälkeen. Hiljaiseen, temporaaliseen tietoon liittyy menneitä kokemuksia siitä, milloin oppilas on syönyt tai nähnyt jonkun valmistavan kiisseliä ja mitä muistoja siihen liittyy. Silloin kun oppilas kotitaloustunnilla saa tehtäväkseen valmistaa kiisselin, tämän tavoitteen avulla hän luo uutta suhdetta menneeseen ruokakulttuuriin. Valmistamassaan kiisselissä oppi- 38
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan las voi oivaltaa vanhan suomalaisen ruokaperinteen yhteyden nykyhetkeen. Perinteisen kiisselin valmistaminen kotona on esimerkki menneiden sukupolvien toiminnasta, jolloin oppilas voi kokea itsensä osaksi sukupolvien ketjua. Traditio näyttäytyy siten keskeisenä hiljaisen tietämisen lähteenä myös tässä yksittäisessä esimerkissä. Kotitalousopetuksen opetussisältöön kuuluu monia traditionaalisia suomalaisten ruokien valmistustapoja erityisesti kalenterivuoden juhlien yhteydessä. Toisaalta oppiessaan uusia ruokalajeja oppilas voi tehdä jotain sellaista, jolla on merkitystä hänen oman itsenäisen elämänsä kannalta tulevaisuudessa. Se merkitsee oman kokemuksen yhteyttä menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Kaupassa käydessään hän voi ostaa myös teollisesti valmistettuja kiisseleitä, mutta kiisselin keittämisen oppiminen antaa hänelle mahdollisuuden valita myös silloin tällöin itse tekeminen ja vertailla itse tehdyn kiisselin makua ja hintaa teolliseen tuotteeseen. Valintamahdollisuuksien laajentumisen kokemus on yksi askel voimaantumisen tunteessa, joka parhaimmillaan seuraa uusien kotitaloustaitojen oppimisesta. Siitonen (1999, s. 158) liittää voimaantumiskäsitteen muun muassa autonomisuuteen, itseluottamukseen, omaan kontrolliin ja innostuneisuuteen. Tilanne- ja tilasidonnainen tietäminen Silloin kun oppilas joutuu uuteen luokkatilaan tai vieraan opettajan ohjaukseen, kiisselin valmistaminen saattaa tuntua vaikealta, vaikka se olisi sinänsä tuttu ruokalaji. Koska opetustilaan liittyvää tilannetietoa ei ole, välineiden löytäminen voi olla hankalaa ja opettajan toimintaohjeita on vaikea sisäistää. Luodessaan opetuskeittiöön järjestyksen ja säännöt esimerkiksi luokan siisteyden ylläpitämiseksi opettaja pyrkii luomaan samalla turvallisen ja luotettavan oppimisympäristön. Oppilas huomaa vähitellen vierauden tunteen kadonneen ja kokemukset keittämisestä, tiskaamisesta ja pyykinpesusta luovat kotoisen tunnun koulutilanteeseen. Sitten kun opetuskeittiö on tullut oppilaalle tutuksi paikaksi, hän saattaa vetäytyä kerta toisensa jälkeen juuri sen tutun lieden äären, jossa hän yleensä on työskennellyt, jotta hän voisi tuntea olonsa turvalliseksi. Relationaalinen tietäminen eli suhteissa olemisen tietäminen Luokkahuoneessa on lähes kaksikymmentä erilaista oppilasta ja opettajalta vaaditaan suurta tahdikkuutta, jotta suotuisa oppimisilmapiiri säilyisi monimutkaisessa vuorovaikutustilanteessa. Vaikka oppilas keskittyy oman tehtävänsä tekemiseen, hän tiedostamattomasti aistii koko ruumiillaan sekä ryhmän toisten jäsenten että opettajan läheisyyden työskentelynsä aikana. Heinilä (2007) kuvaa toiseuden kokemisen merkitystä siten, että kotitaloustoiminnassa on usein kysymys yhdessä jakamisesta, silloinkin kun kotitöitä tehdään yhdessä niin, että toinen vain seuraa toisen tekemistä (mt., s. 85). Opettaja ylläpitää omalla toiminnallaan ilmapiiriä, jossa toisten kohtaaminen saa oman erityispiirteensä ja kuuluminen tiettyyn pienryhmään saa oman erityisen merkityksen. Oppilas havaitsee olevansa suhteessa toisiin, joiden kanssa voi jakaa kokemuksia. Työskentelyn aikana hänellä on mahdollisuus vertailla erilaisia työskentelytapoja. Opetustilanteeseen liittyy sekä yhteisyyden että vierauden kokemuksia ryhmän jäsenten kesken. Silloin kun kaikki tekevät esimerkiksi marjakiisseliä, yhteinen työ yhdistää ja opettaa keskustelemaan tekemisestä ja työskentelystä. Yhteisyyden tunne voi olla myös täysin sanaton ilmetä tällöin muun muassa luottavaisuutena ja turvallisuutena muiden joukossa. Prosessin alkuvaiheessa tilanteeseen liittyy myös usein epävarmuutta, johon oppilas hakee tukea opettajalta tai oppilastoverilta. Relationaalinen hiljainen tietäminen on siis myös riippuvuuden havaitsemista, opettaja-asiantuntijan auktoriteetin hyväksymistä ja tasaarvoisuuden tai eriarvoisuuden havaitsemista toisten oppilaiden kanssa. Ryhmän tai 39
Page 1 and 2: This document is downloaded from HE
Page 4 and 5: Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7: Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9: University of Helsinki Departement
Page 10 and 11: Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13: 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 100 and 101:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?