JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan nä yhteisinä projekteina. Tällaisista yhteisprojekteista oli esimerkkinä opettajien kertomusaineistossa muun muassa oppilaiden toteuttama vanhempainiltojen tarjoilu. Oppimisen itsearviointi on omaksuttu kotitalouden perusopetuksessa uuden arviointiajattelun mukana tukemaan taitojen oppimista kotitaloudessa (POP, 2004, s. 262; Myllykangas, 2002, ss. 174–176). Se on keskeinen keino kehittää oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja arvotietoisuutta. Kriittinen pohdinta on välttämätön osa arvotietoisuuden ja metakognitiivisten taitojen kehittymistä. Kotitalousopettajien koulutuksessa käytetään nykyisin runsaasti kirjoittamistehtäviä. Kotitentit, ryhmätentit ja portfoliotyöskentely harjaannuttavat opiskelijoita yhdistämään kasvatustieteen teoriaa opetuskäytäntöön ja reflektoimaan omia kokemuksiaan. Portfolioissaan opiskelijat oppivat arvioimaan omaa ajatteluaan ja opetuksen käytäntöihin liittyviä ongelmatilanteita. Koska opiskelijat ovat saaneet jo koulutuksen aikana kokemuksia siitä, millainen merkitys kirjoittamisella on itsetietoisuuden kehittymisessä, oletan, että he tulevina opettajina käyttävät samoja menetelmiä myös omien oppilaidensa opetuksessa. Näkökulmallinen periaate korostuu erityisesti aikuisopetuksessa, jossa opettaja ohjaa kokeneita opiskelijoita. Sen kautta on mahdollista kiinnittää huomiota toimintavaihtoehtojen kriittiseen arviointiin kotitaloustaitojen opetuksessa. Taitava opettaja pyrkii tahdikkaasti osoittamaan, että kenties olisi hyödyllistä kokeilla myös jotakin toista toimintatapaa ja vertailla erilaisia välineitä. Joskus voi olla tarpeen myös rohkeasti kyseenalaistaa jokin työskentelytapa ja perustella uuden toimintatavan hyödyllisyyttä. Kysyvällä asenteella – voisiko tämän tehdä toisin – ohjataan opiskelijoita reflektoimaan itse omia toimintakäytäntöjään ja toimimaan siten taitokulttuurin kehittäjänä. Yleissivistävässä aikuisopetuksessa kotitaloustaitojen opetus kehittää kotiin ja perheeseen liittyvää taitokulttuuria merkittävällä tavalla. 9.2 Kertomusten virittämää pohdintaa kotitalousopetuksen käytännöistä Suunta toiminnasta tietoon Kertomusaineistojen pohjalta kiteytän neljä didaktisen suhteen ja sisältösuhteen ydinperiaatetta kotitaloustaitojen opetuksesta: näyttäminen, jota voi kutsua myös mallina olemiseksi, itse tekeminen, tekemisen toistaminen ja metaforien käyttäminen selityksessä. Kutsun näitä periaatteita opettajien hiljaisen tietämisen kulmakiviksi. Hahmotan näiden periaatteiden avulla kotitalouden opetustapahtuman rakennetta siten, että käytännön toiminta näyttäytyy ensisijaisena ja toimintakokemusten reflektoivan pohdinnan kautta kokemuksiin liitetään tarpeellinen tietosisältö. Oppilaat tulevat kotitalousluokkaan innostuneina siksi, että siellä on toimintaa ja siellä tehdään jotain konkreettista. Mitä opetustilanteen suunta toiminnan kautta tietoon tarkoittaa? Periaatteessa toimintaa voidaan tarkastella siten, että käytäntö (praktinen) näyttäytyy ensisijaisena lapsen toiminnan kehityksessä ja vasta vähitellen ajattelutoiminta (psyykkinen) irtautuu toiminnasta (Weckroth, 1988, s. 46; Syrjäläinen, 1993, s. 8). Millainen olisi opetustapahtuman rakenne silloin, kun edetään käytännön toiminnasta tietoon? Oppilaat ovat jo kolmetoista vuotta nähneet kotona tehtävän erilaisia kotitaloustöitä; jotkut heistä ovat myös osallistuneet kotitöiden tekemiseen. Jotkut eivät ole kenties koskaan nähneet leipomista tai pyykin silitystä, astioiden käsinpesu saattaa olla hyvin hämmästyttävää, toiset taas ovat useiden vuosien ajan valmistaneet itselleen ilta- 100
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan päiväaterian. Kotiympäristössä saadut kokemukset ovat erilaistuneet sitä mukaa kun perherakenteet ovat yksilöllistyneet. Hahmottaminen alkaa oikeastaan jo pre-interaktiivisessa vaiheessa silloin, kun opettaja valikoi opetussisältöä ja organisoi kotitalousluokan oppimisympäristön, ennen kuin oppilaat ovat tulleet opetuskeittiöön. Mielenkiinnon virittäminen toteutuu esillä olevien työvälineiden ja ruoka-aineiden avulla. Yhtä hyvin luokassa leijaileva mausteiden tuoksu, musiikki tai kuvamateriaali johdattaa tavoitteena olevaan asiasisältöön. Tärkeimpänä motivaation lähteenä on opettajan oma innostus, joka välittyy oppilaille sekä sanoin että sanattomina viesteinä opettajan läsnäolossa ja asenteessa. Kyselemällä oppilaiden aikaisempia kokemuksia opetusaiheesta saadaan uudet sisällöt liitetyksi oppilaiden jokapäiväiseen elämään. Hahmottamisen ydinasia on työskentelyn näyttäminen eli demonstraatio. Demonstraation aikana oppilaiden aistihavaintoja suunnataan selittämällä prosessin kriittisiä kohtia esimerkiksi metafora-ilmauksia käyttäen. Demonstroiminen on yksi luonnontieteen opetuksen tyyppisistä työtavoista. Lampiselkä (2008) määrittelee demonstraation opettajajohtoiseksi vuorovaikutustilanteeksi, jossa oppiminen on oppijakeskeistä, aktiivista tiedonhankintaa. Demonstraatio herättää oppilaiden kiinnostuksen tarkasteltavaan ilmiöön ja opettaja ohjaa havaintoja, niin että ajattelu kohdistuu kriittisiin vaiheisiin. (Mt. s. 57.) Opetus etenee materiaalien ja työvälineiden, inhimillisen vuorovaikutuksen sekä työskentelyyn liittyvän ajatteluprosessin avulla kohti asetettuja tavoitteita (Erätuuli & Meisalo, 1985). Demonstraation aikana oppilaat odottavat malttamattomana hetkeä, jolloin he pääsevät itse tekemään ja siksi demonstraation pitäisi olla sitä lyhyempi, mitä nuorempia oppilaat ovat. Tekeminen tarjoaa oppilaille mahdollisuuden saada omakohtaisia aistihavaintoja: käsi oppii tietämään liikkeen, painon, sileyden ja karheuden. Opettajan palaute tekemisen aikana on merkittävä opiskelun etenemisen kannalta. Oppilaat seuraavat myös ryhmän muiden jäsenten tekemistä ja neuvottelevat toistensa kanssa työn aikana. Ryhmän muiden oppilaiden kommentit ovat murrosikäiselle oppilaille vähintään yhtä tärkeitä kuin opettajan arviointi. Jotta opettaja ehtisi seurata jokaisen oppilaan työskentelyä, saattaisi olla tarkoituksenmukaista tehdä yhden opetustilanteen aikana vain yksi työ ja antaa jokaisen oppilaan tehdä itse. Tällaista yksilöllistä työskentelyä opettajat kertoivat suosineensa muun muassa leivonnassa, kalojen perkaamisessa ja villavaatteen pesutilanteessa. Hahmottaminen voi jatkua työskentelyn aikana, jolloin opettaja (tai joku oppilaista) voi näyttää tarvittaessa jonkun työvaiheen uudelleen. Joidenkin taitojen harjoittelu (esimerkiksi pöydän pyyhkiminen, astioiden pesu, suurustaminen, vatkaaminen, kasvisten pilkkominen, taikinan kauliminen, sämpylöiden pyöritys) on mahdollista toistaa useita kertoja yhden vuoden aikana, jolloin perusopetusta annetaan koko ikäluokalle. Jokaisen opetussisällön toistaminen useita kertoja ei ole mahdollista ja siksi yhteistyö kotien kanssa on merkittävä lisäresurssi kotitaloustaitojen opetuksessa. Opitun taidon harjoittelua on välttämätöntä jatkaa kotona. Kotitalousopetuksen tärkeimmät läksyt ovat käytännön työn harjoittelua itsenäisesti kotona ja kotitehtävien avulla kotitalousopettajilla on mahdollista saada palautetta kotiväen asenteesta kotitalousopetukseen. Tulkintavaiheessa puhutaan siitä, mitä tehtiin, miltä se tuntui ja mitä opittiin. Koska ajattelu kehittyy käsitteiden avulla, reflektoiva pohdinta on tärkeä osa jokaisen toimintakokemuksen jälkeen. Silloin kun jokainen oppilas on tehnyt saman tehtävän, on mahdollista vertailla yhteisiä kokemuksia: millaiselta näyttää sileä pöytäliina, mihin kastikkeen väriä voisi verrata, millaiselta tuntuu vatkatun marjapuuron rakenne? Keskustelussa opitaan uusia käsitteitä ja selkeytetään käsitystä siitä, miksi juuri opittu taito on tärkeä oppilaan omassa elämässä. Silloin kun taitoja harjoitellaan kotitehtävinä, tulkintaan ja arviointiin voivat osallistua myös huoltajat ja sisarukset. Edellä kuvattu opetustilanne on tuttu kokeneille opettajille. Haluaisin kiinnittää erityisesti huomiota tulkintavaiheen 101
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25:
Page 26 and 27:
Page 28 and 29:
Page 30 and 31:
Page 32 and 33:
Page 34 and 35:
Page 36 and 37:
Page 38 and 39:
Page 40 and 41:
Page 42 and 43:
Page 44 and 45:
Page 46 and 47:
Page 48 and 49:
Page 50 and 51:
Page 52 and 53:
Page 54 and 55:
Page 56 and 57:
Page 58 and 59:
Page 60 and 61:
Page 62 and 63: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 126 and 127: LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129: Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131: Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132: Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?