JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan ja näkökulma on tällöin pragmaattinen (Heinilä, 2007, s. 39). Ymmärrän niin, että opetuksen ja oppimisen yhteydessä tavoitteisuutta ei voi jättää sivuun ja siksi taitopedagogiikan pragmaattinen näkökulma on tarkoituksenmukainen. Holistisen ihmiskäsityksen kautta kotitalouden toimintaan liittyvä pragmaattinen käsitys on mahdollista ankkuroida eksistentialistis-hermeneuttisen fenomenologian taitokäsityksen kanssa niin, että se ei ole ristiriidassa, vaan molemmissa tarkasteluissa näyttäytyy keskeisenä lähtökohtana ihmisen olemassaolon ykseys. (Mt., s. 9.) Oletukseni on, että kertomusaineiston kautta on mahdollista tuoda taitopedagogiikkaan sellainen kokemustaso, joka auttaa ymmärtämään myös kotitaloustaidon ontologista ilmiöperustaa. 3.1 Kotitalouden opetussisältö arjen hallinnan näkökulmasta Vähintään vuosisadan ajan kotitaloustaitoja on kuvattu ja ryhmitelty opetus- ja tutkimustarkoituksessa monesta eri näkökulmasta. Helsingin yliopiston kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksella on pyritty tutkimuksen kautta osoittamaan, että kotitaloustaidot ymmärretään laajana, kompleksisena kokonaisuutena, johon kuuluu niin sanottujen kädentaitojen ohella muun muassa tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoja, teknologisia taitoja, suunnittelu- ja päätöksentekotaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä eettisiä, esteettisiä ja ekologisia taitoja. (Turkki 1994, s. 23.) Tällainen moniulotteinen näkemys on ollut lähtökohtana muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmaa (2004) laadittaessa ja keskeisiä tavoitteita määriteltäessä. Kotitalouden sisältöalueet on nimetty opetussuunnitelmassa seuraavasti: ravitsemus ja ruokakulttuuri, perhe ja yhdessä eläminen, kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta, koti ja ympäristö. Nämä sisältöalueet kattavat inhimillisen elämän kokonaisuudessaan arjesta pyhään. Käytän tutkimuksessa lähtökohtana kotitalouden perusopetuksen opetussuunnitelman yleiskuvausta (POP, 2004, ss. 161– 162): Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Yllä olevaa perusopetuksen tavoitekuvausta on käytetty lähtökohtana myös yleissivistävän aikuisopetuksen tavoitemäärittelyssä, jota noudatetaan Helsingin kaupungin suomenkielisessä työväenopistossa. Aikuisopetuksen erityispainotus ilmenee siinä, että oppilaiden sijaan puhutaan opiskelijoista ja korostetaan eri ryhmien tarpeiden mukaista pro<strong>fi</strong>lointia. Yhdessä elämisen taitojen sijaan puhutaan yhdessä viihtymisestä ja elämästä nauttimisesta. Tällainen sosiaalisten suhteiden merkityksiä korostava näkökulma sopii luonnollisesti vapaaehtoiseen, omaehtoiseen sivistystyöhön. Arjen hallinta -käsite omaksuttiin perusopetuksen suunnitelmaan 1994. Tällöin tuli tarve kuvata yksityiskohtaisesti tämän käsitteen sisältöä. Laadin arjen hallinnasta käsitteellisen mallin (Haverinen, 1996, s. 179), jossa pyrin avaamaan monitulkintaisen käsitteen sisältöä (kuvio 1). Arjen hallinta -termiä on käytetty yläkäsitteenä taitosisältöä kuvattaessa myös vuoden 2004 opetussuunnitelmassa ja vuonna 2006 se otettiin mukaan Helsingin työväenopiston aikuisopetuksen opetussuunnitelmaan. 20
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan Toiminnan päämäärä Yhteinen hyvinvointi Kotitalouden hyvinvointi Toimintaa ohjaava tieto Ymmärtävä (uudistava) arjen hallinta arvotieto Taitava (soveltava) arjen hallinta toimenpidetieto Osaava (toistava) arjen hallinta Yksilön hyvinvointi tosiasiatieto Instrumentaalinen vuorovaikutus 21 Toiminnassa ilmenevä vuorovaikutus Kommunikatiivinen vuorovaikutus Strateginen vuorovaikutus Kuvio 2. Kotitalouden arjen hallinta -käsitteen laadullinen sisältö (Haverinen, 1996, s. 179) Kun keräsin haastatteluaineistoa väitöskirjaa varten ja kysyin kotitalouden toimijoiden mielikuvaa arjen hallinnasta, vastauksissa ilmeni toisaalta käytännöllinen, koko kotitalouteen liittyvä näkökulma: ”Arkielämän hallintataitoihin kuuluu siellä kotona tietysti ne arkirutiinit, jotka kuuluvat siihen ja vaativampaakin suoritusta. Sieltä kodin arjen hallinnasta se tulee, että osataan järjestää juhlaa ja kaikkea tämmöistä ja se on arvostuskysymys minun mielestäni.” Tästä näkökulmasta arjen hallintaa voi arvioida kuka tahansa ulkopuolinenkin. Toisaalta yksilön tasolla arjen hallintaa voi kuvata niin, ”ettei ole voimaton ja toisten heiteltävänä … se on semmoinen usko itseensä.” Yksilön tasolla arjen hallintaan kuuluu terve itseluottamus ja kokemus siitä, että kyllä minä tästä selviän. Arjen hallinta on toiminnan päämäärää, taitotietoa ja vuorovaikutusta koordinoiva käsite, jonka avulla voidaan luonnehtia arjen hallinnan sisältöä ja kehittymistä. Arjen hallinta jäsennetään kolmeksi laadulliseksi ulottuvuudeksi (kaksisuuntaiset nuolet) ja kolmeksi kehämäiseksi tasoksi. Nuolet tarkoittavat toiminnan päämäärää, toimintaa ohjaavaa taitotietoa ja toiminnan vuorovaikutusta. Osaava, taitava ja ymmärtävä arjen hallinnan taso kuvaavat arjen hallinnan kehittymistä. Sulkeissa olevat tasojen nimet (toistava, soveltava ja uudistava) on muokattu peruskoulun arviointikriteereitä laadittaessa. (Vrt. Myllykangas 2002, ss. 129–130.) Arjen hallinta -käsitteen malli kuvaa kotitalouden toiminnan tavoitteita holistisesta näkökulmasta, jolloin toiminnan päämäärä on kokonaisuuden kannalta ensisijainen. Holistisen ajattelun mukaan yksittäisten tekijöiden merkitystä tarkastellaan osana kokonaisuutta pyrkien ymmärtämään eri tekijöiden välisiä suhteita; kokonaisuus on laadullisesti eri asia; kokonaisuus ikään kuin käy osiensa edellä. Osa-alueiden toiminta on ymmärrettävissä kokonaisuutta järjestävistä periaatteista käsin. Kun oivalletaan, mitä tarkoitusta kokonaisuus palvelee, ymmärretään, miksi sen osat toimivat niin kuin toimivat. (von Wright, 1987, ss. 48, 93, 104; Haverinen, 1996, s. Turkki, 1999, ss. 61–62.) Holistinen näkökulma kotitalouden toiminnassa merkitsee sitä, että yksilön tavoitteita arvioidaan yhteisen hyvinvoinnin päämäärän kautta.
Page 1 and 2: This document is downloaded from HE
Page 4 and 5: Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7: Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9: University of Helsinki Departement
Page 10 and 11: Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13: 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 82 and 83:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?