JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan siin. Kolmas ongelmakokonaisuus liittyy kotitalousopetuksen vuorovaikutustilanteissa ilmenevien eettisten ongelmien käsittelyyn opetustilanteissa. Tutkimuskirjallisuudesta on saatu näihin kysymyksiin vastauksia 1990-luvulta lähtien niin sanottujen uusien oppimiskäsitysten muodossa, joihin luetaan kognitiivinen, konstruktivistinen, humanistinen ja kontekstuaalinen oppimiskäsitys (Kauppila, 2007; Puolimatka, 2002; Tuomi- Gröhn & Engeström, 2001; Tynjälä, 1999). Uudet oppimiskäsitykset ovat tarjonneet näkökulmia taidon ja tiedon yhdistämiseen myös kotitalousopetuksessa. Kognitiivinen ja konstruktivistinen oppimiskäsitys valaisevat oppilaan aikaisempien tietorakenteiden merkitystä uuden tiedon välityksessä. Oppilaantuntemuksessa ei tosin riitä pelkästään oppilaiden tietoperustan selvittäminen. Taitojen opetustilanteissa opettaja pohtii, mitä oppilaat osaavat tehdä, miten he toimivat keskenään yhteistyössä tai miten he osaavat käyttää työvälineitä ja laitteita. Silloin kun opettaja haluaa rakentaa opetussuunnitelman käyttäen lähtökohtana oppilaantuntemusta, opettajalla pitäisi olla monipuolinen ja realistinen käsitys myös oppilaiden taidoista ja kokemuksista. Kognitiiviseen ja konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuva tutkiva oppiminen avaa näkymän sellaiseen taidon opetustilanteeseen, jossa oppilaat johdatetaan kohtaamaan aitoja arjen ongelmatilanteita, joissa he toimivat, keskustelevat, suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä monia taitoja vaativia projektitöitä. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004.) Konstruktivistinen oppimiskäsitys (Tynjälä, 1999) on hedelmällinen siinä mielessä, että se korostaa sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa. Kotitaloustaitojen opetuksen näkökulmasta konstruktivismi näyttää suuntaa kokemustiedon huomioon ottamiseen. Puutteena näen sen, että konstruktivismi saattaa johtaa kokemattomien oppilaiden opetustilanteissa siihen, että opettajan kokemustiedon merkitys jää sivuun, jolloin perinteisen taitokulttuurin välittymiselle ei jää riittävästi mahdollisuuksia. Humanistisen oppimiskäsityksen vahvuus taidon opetustilanteissa on aistielämysten ja tunnekokemusten merkityksen korostaminen tietämisen ohella. Humanistisesta oppimiskäsityksestä on mahdollista löytää yhteyksiä holistiseen ihmiskäsitykseen (Rauhala, 1983), joka nojaa eksistentialistis-fenomenologiseen ajatteluun. Heinilä (2007) on jäsentänyt väitöstutkimuksessaan eksistentialistis-hermeneuttiseen fenomenologiaan nojautuen kotitaloustaidon neljä ulottuvuutta, jotka hän nimesi seuraavasti: uudelleen tekeminen, emotionaalinen kokeminen, yhteensovittaminen ja emansipaatio. Taidon ulottuvuudet kuvaavat hyrrämetaforan avulla kotitalouden toiminnan ja kotitaloustaidon moniulotteista ja dynaamista yhteenkietoutumista. (Mt., ss. 128–129.) Heinilän laatiman analyysin kautta avautuu mahdollisesti uusi suunta kotitaloustaitojen opetukseen tulevaisuudessa. 18
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan 3 <strong>KOTITALOUDEN</strong> TAITOPEDAGOGIIKAN LÄHTÖKOHTIA Pedagogiikka-termiä käytetään usein rinnakkaiskäsitteenä didaktiikka-käsitteen kanssa. Joskus korostetaan sitä, että pedagogiikka viittaa erityisesti lasten kasvatukseen, koska kantasana pais tarkoittaa lasta. Pedagogiikka ja didaktiikka sisältävät sekä normatiivisen että deskriptiivisen kaksoismerkityksen. Deskriptiivisenä didaktiikka nojautuu empiirisanalyyttiseen tiedekäsitykseen, kun taas normatiivisena se sisältää käsityksen siitä, millaiseksi opetus tulisi suunnitella ja miten se tulisi toteuttaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Normatiivisen didaktiikan taustana on käsitys siitä, millainen on hyvä ihminen ja millaista on hyvä opetus. Jokainen opettaja pohtii omaa toimintaansa ja kehittelee omia henkilökohtaisia näkemyksiään hyvästä opetuksesta, jolloin muodostuu niin sanottua opettajan käyttöteoriaa. Tätä teoriaa kutsutaan opettajan ajattelussa myös praktiseksi teoriaksi tai objektiteoriaksi. Siksi kaikessa opetuksessa deskriptiivisyys ja normatiivisuus ovat yhteenkietoutuneita. (Kansanen, 2004, ss. 10–11, 19–21.) Tässä tutkimuksessa painottuu normatiivinen näkökulma, jolloin voidaan ottaa huomioon, että opettajan käyttöteoriaan sitoutuu ihmiskäsitykseen, tietokäsitykseen ja oppimiskäsitykseen liittyviä arvoja ja normeja. Käyttöteoriaan kätkeytyy opettajan hiljaisen tietämisen varasto, joka saattaa myös tiedostamattomana ohjata toimintaa. Kotitaloustaitojen opetustilanteissa opettajan hiljaiseen tietämiseen yhdistyy myös yhteisön taitokulttuurinen perintö. Tässä jaksossa hahmotan kotitalouden taitopedagogiikan käsitteellistä perustaa. Sijoitan kotitaloustaitojen opetus-opiskelu-oppimisprosessin perussuhteet opettajan, oppilaan ja opetussisällön väliseen didaktiseen kolmioon (kuvio 1). Sisältö Didaktinen suhde Opettaja Oppilas Pedagoginen suhde Kuvio 1. Pedagoginen suhde ja didaktinen suhde (vrt. Kansanen & Meri, 1999, s. 112) Didaktisen kolmion peruskäsitteiden – opettaja, oppilas ja opetussisältö – avulla voidaan pelkistää monitahoinen opetustapahtuma ja valita tarkastelun näkökulmaksi vuorotellen jokin kolmion kulmista. Tarkastelen ensin kotitalousopetuksen nykyistä opetussisältöä arjen hallinnan näkökulmasta. Kotitalouden arjen hallinta -käsitteen lähtökohtana on holistinen ihmiskäsitys (Rauhala, 1983; Haverinen, 1996). Arjen hallinta -käsitteen mallista nostan esiin seuraavat kotitalouden toiminnan keskeiset ulottuvuudet: päämäärätietoisuus, toimintaa ohjaava tietokäsitys ja vuorovaikutus. Näistä kotitalouden toiminnan ulottuvuuksista lähtien kiteytän sellaisia ydinkäsitteitä, joita sovellan taitopedagogiikassa. Kotitaloustaitoa tarkastellaan tässä tutkimuksessa oppijoiden tavoitteena, 19
Page 1 and 2: This document is downloaded from HE
Page 4 and 5: Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7: Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9: University of Helsinki Departement
Page 10 and 11: Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13: 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 80 and 81:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 82 and 83:
Page 84 and 85:
Page 86 and 87:
Page 88 and 89:
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?