JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan<br />
ja tahdikkuus. Paattisen tietämisen voi yhdistää termeihin empaattinen ja sympaattinen,<br />
joilla tarkoitetaan tietynlaista kykyä asettua toisen asemaan tai telepaattinen, joka viittaa<br />
toisen tunteiden ymmärtämiseen jopa etäältä. Näihin kokemuksiin liittyy vaistonvarainen<br />
tunne, että ne eivät ole ensisijaisesti tietämistä perinteisen tietokäsityksen mielessä.<br />
Paattinen (pathic) on etymologisesti johdettavissa pathos-termistä, joka merkitsee kärsimystä<br />
ja intohimoa. Paattinen kokemus viittaa tietynlaiseen läsnäolon tunteeseen, jota<br />
on vaikea kuvata sanoin. (Mt., s. 11.) Seuraava luettelomuotoinen kuvaus valaisee paattisen<br />
tiedon sisältöä, jonka yhteys hiljaiseen tietämiseen on ilmeinen. Vaikka luettelomuoto<br />
ei tee oikeutta paattisen tiedon kokonaisvaltaiselle luonteelle, pidän luetteloa<br />
tärkeänä siksi, että sen perusteella on mahdollista saada monipuolinen käsitys paattisesta<br />
tietämisestä. Käytän luetteloa jatkossa empiirisen aineiston analyysissa.<br />
� Actional knowing – toiminnallinen tietäminen – tieto toiminnassa. Huomaamme,<br />
mitä tiedämme, siitä, miten toimimme ja mitä osaamme tehdä; tämä tieto ilmenee<br />
varmuutena toimintatyylissä, käytännöllisenä viisautena, tottumuksina, rutiineina ja<br />
kinesteettisenä muistina.<br />
� Temporal knowing – aikaan liittyvä tietäminen. Huomaamme, mitä tiedämme menneiden<br />
ja tulevien pyrkimysten perusteella; tällaista tietämistä on esimerkiksi välitön<br />
tunne esineistä ja ihmisistä intentioina, orientaatioina ja taipumuksina.<br />
� Corporeal knowing – ruumiillinen tietäminen on tietoa, joka on piilevänä ruumiillisessa<br />
olemisessa. Huomaamme tietämisen ruumiillisuuteen sitoutuneina liikkeinä ja<br />
käyttäytymisenä, välittömänä ruumiillisena tunteena esineistä ja ihmisistä.<br />
� Situational knowing – tilaan ja tilanteisiin liittyvä tietäminen on piilevänä ympärillä<br />
olevassa maailmassa. Huomaamme, mitä tiedämme, ympäröivässä tilassa ja tilanteissa,<br />
joihin liittyy muistaminen sekä kotoisuuden ja tuttuuden tunne.<br />
� Relational knowing – suhteissa oleva tietäminen. Huomaamme, mitä tiedämme,<br />
vuorovaikutuksessa toisten kanssa jaettuina kokemuksina, luottamuksena, tuttavallisuutena,<br />
läheisyytenä, riippumattomuutena, tasa-arvona, valta-asemana ja asiantuntijuutena.<br />
Yllä oleva luettelo osoittaa, että paattiseen tietämiseen kuuluu kokemus paikasta,<br />
jossa toimitaan ja eletään, kokemus ajasta, joka liittyy tapahtumiin ja rutiineihin, kokemus<br />
tilaisuuden erityisluonteesta, kokemus turvallisuuden ja tuttuuden ilmapiiristä, tunne<br />
yhteenkuuluvuudesta sekä tunne uuden ja odottamattoman tapahtuman luonteesta.<br />
(Syrjäläinen & Haverinen, 2005.) Paattisen tiedon ulottuvuuksien kuvaus käsityön opetuksen<br />
kontekstiin sovellettuna löytyy artikkelista Kertomuksellisuus taitojen opetuksen<br />
ja oppimisen ymmärrystä avaamassa (Syrjäläinen & Haverinen, 2005). Epäilemättä<br />
monet opettajat intuitiivisesti ymmärtävät, että opettamisen ja oppimiseen liittyvät päivittäiset<br />
toiminnat ovat riippuvaisia sellaisista van Manenin paattisuudeksi ja tahdikkuudeksi<br />
luonnehtimista periaatteista kuin koulun ja luokan ilmapiiri, opettajien ja oppilaiden<br />
välisten suhteiden laatu sekä kompleksinen ajallisuuden ja tilan olemus. Opettajan<br />
ammatilliseen pätevyyteen kuuluu herkkyys tällaisille oppilaiden tunnekokemuksille.<br />
Opettajan tieto on paattista siinä mielessä, että se ilmenee opettajan persoonallisena<br />
läsnäolona, ihmissuhteiden havaintojen tarkkuutena, tahdikkuutena eri tilanteissa ja rutiiniomaisina<br />
käytäntöinä. Paattinen ymmärtäminen vaatii siksi herkkyyttä oppilaiden<br />
persoonalliselle, moraalisille ja emotionaalisille kokemuksille. Ymmärtäminen ei ole<br />
kuitenkaan kognitiivista. Se on pikemminkin aistista ja intuitiivista eläytymistä oppilaan<br />
tilanteeseen tunnetasolla, joissa ei-kognitiiviset käytännöt nousevat esiin, jolloin niitä<br />
voidaan kommentoida ja niistä voidaan keskustella. (van Manen & Li, 2002, ss. 4–5,<br />
219.) Pedagogisen pätevyyden voi siten olettaa olevan laajasti sidoksissa paattiseen eli<br />
36