JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan
lusta. Seuraavassa esimerkissä opettaja osoittaa oppilaalle, että hän haluaa selvittää ongelmallisen
asian loppuun asti:
Tuntia seuraava harjoittelija huomaa erään tytön kaatavan maustelaatikon pohjalle suolaa ja jättävän
sotkun sinne. Harjoittelija menee kertomaan näkemästään luokan varsinaiselle opettajalle ja
tuntia pitävälle harjoittelijalle. Opettaja menee kysymään oppilaalta mitä laatikon pohjalla on. ”En
mä tiedä, en mä sitä ainakaan tehnyt! Se oli joku muu!” Opettaja ei usko kertomusta, mutta toteaa
silti, että oli se kenen tahansa tekemä niin oppilas voi kuitenkin siivota sotkun kun on nyt sen
huomannut. Opettaja palaa vielä tunnin loputtua aiheeseen oppilaan kanssa ja pyytää, että oppilas
olisi rehellinen. Hän pitää edelleen kiinni omasta versiostaan. Opettaja kertoo meille ottavansa asian
vielä jatkossa puheen aiheeksi, sillä ei halua oppilaan pääsevän tekemästään valheella. (Bv9)
Tahallinen, toisen ryhmän ruoan pilaaminen voi oppilaiden mielestä olla vain
”esittämistä”, ja siksi on vaikeaa saada oppilaat ymmärtämään, miten vakavasta asiasta
on kysymys:
Toisilla oppilailla on halu esittää. Esittää muille oppilaille olevansa ”rento” ja ”makee” tyyppi. Tällaiset
oppilaat eivät pelleile tunnilla, jos kukaan ei näe. Usein kuitenkin joku näkee, ja tekemisistä
saatu opiskelijatovereiden huomio rohkaisee uusiin kommelluksiin, vaikka rangaistuksia olisikin
saatu opettajan taholta. Viikkoa ennen tätä tapahtumaa Jesse maustoi ryhmänsä lihapadan kaakaojauheella,
senkin uhalla, että sai kuulla kunniansa opettajalta. Tällä viikolla ilkivalta oli astetta vakavampaa
sillä sen kohteena oli toisen ryhmän ruoka. Ykkösryhmän oppilas Antti teki jauhelihapihvitaikinaa.
Oli hellyttävää nähdä, kuinka huolella poika turvotti korppujauhot ja silppusi sipulin
hienoksi. Vartin työ valui hukkaan, kun kolmosryhmän Jesse hiiviskeli ykkösryhmän keittiöön.
Katsoin, kun Jesse lähestyi Antin taikinakulhoa. Jesse nappasi kilon sokeripussin, katsoi molemmille
puolilleen nähdäkseen, että edes joku näkee, mitä hän on tekemässä. Salamannopeasti sokeri
humpsahti Antin vaivalla tekemään taikinaan. Olin yllättynyt. Luulin, että Jesse vain esittäisi kaatavansa
sokeria. En ollut uskoa silmiäni, kun hän oli oikeasti tuhonnut toisen ryhmän taikinan.
Rangaistukseksi Jesse joutui rehtorin puhutteluun ja sai opettajalta viestin vanhemmille vietäväksi.
Jesse ei näyttänyt katuvan tekosiaan. Kai hän vain tunsi olevansa astetta ”rennompi” ja ”makeempi”.
(Bv16) Episodi jatkuu toisen opiskelijan kuvauksena: Olin aivan pojan takana, ja kysyin ”mitä
teit?” Poika kääntyi ympäri ja hätkähti, sillä hän ei selvästikään ollut huomannut minua ollenkaan.
Hän ei heti osannut vastata, joten kysyin uudelleen. Silloin poika myönsi, että oli juuri kaatanut
sokeria kulhoon. Tuntia pitävä opetusharjoittelija huomasi, että jotain oli meneillään, ja pyysin hänet
sitten paikalle. Myös ohjaava opettaja tuli paikalle, poika lähetettiin rehtorin puhutteluun ja pilalle
menneen murekemassan tehnyt poika joutui tekemään uuden massan. (Bv22)
Tällaisessa tilanteessa opettaja joutuu mitä ilmeisimmin pohtimaan, miten voisi
kehittää oppilaan vastuullisuutta. Oppilaat ajattelevat usein tilannetta lyhytnäköisesti
ehkä vain keskinäisenä välienselvittelynä. Rehtorin puhuttelu saattaa parhaimmillaan
ohjata käyttäytymistä oikeaan suuntaan tulevilla tunneilla, mutta kotitaloustunneilla
vahingonteko on tarpeen hyvittää myös käytännön työn tasolla. Seurannaisvaikutukset
koko ryhmän ihmissuhteisiin, työn uudelleen tekeminen, ajan ja rahan tuhlaus saattavat
jäädä huomaamatta. Tahallisen vahingon aiheuttaminen ryhmässä on yleensä viesti
opettajalle siitä, että vahinkoa aiheuttaneen oppilaan kokonaistilanne vaatii todennäköisesti
selvittelyä esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Kotitalousopettaja joutuu usein
olemaan aloitteellinen selvitystyön käynnistäjä oppilashuoltoryhmässä juuri siksi, että
oppilaan käyttäytyminen käytännön työtilanteissa paljastaa sellaisia oppilaiden ongelmia,
jotka eivät teoriatunneilla tule esille. Vahinkoja sattuu toki myös ilman tahallista
aiheuttamista ja myös sellaisissa tilanteissa oppilaat kuuntelevat herkällä mielellä, miten
opettaja kohtelee heitä. Kotitalousopettajalta vaaditaan nopeaa tilannetajua, jotta työskentely
saadaan vahingoista huolimatta etenemään:
Kahdelle oppilaalle kävi työnteon lomassa vahinko, kun kirjan suojana ollut muovi osui kuumalle
keittolevylle. Opettaja tuli paikalle ja huomasi sattumalta vahingon käyneen. Opettaja kauhistui,
muttei kuitenkaan alkanut huutaa oppilaille. Oppilaat olivat silminnähden pelästyneitä tapahtunees-
61