JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan ta. Opettaja kuitenkin rauhoitteli heitä ja sanoi, että oppilaat saavat itse myöhemmin siivota palaneen muovin pois levyltä. Ehkä oppilaatkin oppivat kantapään kautta parhaiten. (Bv17) ”Kantapään kautta oppiminen” on tyypillinen metaforinen ilmaus, jossa yksittäinen tapahtuma ilmentää yleistä totuutta. Joskus on ilahduttavaa huomata, että joku oppilaista ohjaa toveriaan oikeaan suuntaan, vaikka opettaja ei ehdi huomata tapahtumaa, ja tilanne etenee oppilaiden omilla ehdoilla. Edes pojan yritys kääntää koko asia vitsiksi ei saanut vastuuntuntoista tyttöä hyväksymään veden tuhlausta: Yhdeksännen luokan kotitaloustunnilla kävi huiske. Yksi oppilaista, hieman vilkkaampi poika, pesi veistä hanan alla. Kun veitsi oli puhdas, hän lähti kuivaamaan sitä ja jätti hanan auki. Saman tien eräs ryhmän tytöistä huomautti pojalle, että hana jäi auki. Poika vastasi napakasti huumorilla, että niin pitikin, koska hän ulkoiluttaa näin vettä. Tyttö vastasi, että ei näin voi tehdä. Varmasti poika oppi asian näin, kun joku oman ikäinen toveri opasti asiasta. Tehokasta! (Bv18) Tulkitsen niin, että opiskelija on tehnyt oikeansuuntaisen johtopäätöksen ajatellessaan, että oppilastoverin kasvattava merkitys on tehokasta. Johtopäätös ilmentää ryhmän keskeisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvää toimintaa hiljaiseksi tiedoksi kiteytyneenä yleisperiaatteena: oppilaat kasvattavat toisiaan käytännön työskentelyssä ja opettaja voi luottaa siihen, että ryhmän jäsenet huomaavat esimerkillisen toiminnan yhtä lailla kuin paheksuttavan käyttäytymisen. Pedagoginen suhde paljastuu myös keskustelun sävyssä ja siinä, miten toisia kuunnellaan ja miten käytännön työtilanteissa toisten huomioon ottaminen onnistuu. Perusopetuksen tilanteissa on useimmiten tarkoituksenmukaista, että toimitaan opettajan ehdoin, koska opettajalla on suurempi vastuu. Vastuullisuuden vuoksi dialoginen vuorovaikutus ei voi toteutua opetustilanteessa täysin tasaveroisena, mutta siitä huolimatta sitä voidaan ja sitä kannattaa pitää ihanteena, jota tavoitellaan. (Värri, 1999, s. 80.) Millaisia havaintoja opiskelijat ovat tehneet keskustelun sävystä? Opiskelijat ovat kiinnittäneet huomiota opettajan kärsivällisyyteen, leikilliseen puheen sävyyn sekä reagoimistapaan silloin, kun oppilas vastaa väärin. Opiskelijat kertovat, kuinka tärkeää hyvän ilmapiirin kannalta on se, että opettaja säilyttää malttinsa silloinkin, kun useat oppilaat myöhästyvät. Jos hän kuuntelee rauhallisesti oppilaiden selityksiä, tunti päästään aloittamaan hyvässä ilmapiirissä. Silloin kun oppilas vastaa väärin, on tärkeää, että opettaja onnistuu johdattelemaan oppilasta korjaamaan itse vastauksen, jolloin tilanne laukeaa oppilaan eduksi. Leikillinen anekdootti asiallisen puheen lomassa saa aikaan selvän muutoksen ilmapiirissä: Yhdeksännen luokan valinnainen kotitalous alkoi keskiviikkoaamuna unisissa tunnelmissa oppilaiden osalta. Porukkaa valui hitaasti luokkaa. Jonkin aikaa opettajat saivat puhua aiheesta enemmän tai vähemmän innokkaille oppilaille. Mausteista kerrottiin mielenkiintoisia asioita, mutta jeeran eli juustokuminan kohdalla tapahtui radikaali muutos pöydän päässä istuvassa tyttöryhmässä. ”Jeeralla uskotaan olevan ominaisuuksia, jotka edesauttavat uskollisena pysymistä.” Ping! Tyttöryhmän äänekkäin vaaleahiuksinen tyttö heristi korviaan. ”Häh! Ihan totta!” Opettaja vakuuttaa näin väitettävän. ”Toi onkin hyvä tietää”, kommentoi tyttö. Tilanne saa aikaan supinaa tyttöjen keskuudessa ja huvittuneita katseita poikien suunnalta. (Bv19) Yllättävä lausahdus keventää ilmapiiriä ja huumorin avulla moni kiperä tilanne laukeaa. Opetustilanteissa tarvitaan sääntöjä ja rajoituksia, mutta sääntöjen esittämisen tapa on tärkeä välittämisen ilmapiirin kannalta. 62
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan Sääntöjen ja rajoitusten esittämisen tapa Oppilaat ovat saapuneet luokkaan ja istuvat paikoillaan. Opettaja seisoo pöytänsä takana, muttei ole vielä aloittanut opetusta, sillä oppilaat keskustelevat keskenään kovaan ääneen.”Hei! Mulle jäi vähän paha mieli viime tunnilta kun olitte niin levottomia ettekä kuunnelleet minua. Nyt sovitaan sellaiset pelisäännöt, että kun minä puhun, niin te kuuntelette. Te voitte puhella sitten kun minulla ei ole asiaa.” Opettaja aloittaa tunnin vetoamalla näin oppilaisiin. Luokka hiljentyy ja tunnin teoriaosio voi alkaa. (Bv9) Vaikka pelisäännöt edellisessä esimerkissä ovat opettajan yksipuolisen päätöksen ilmaus, sääntöihin vetoaminen näyttää kuitenkin tehoavan. Kotitalousluokassa toimiminen vaati monia sääntöjä, joiden avulla varmistetaan turvallisuus ja työrauha oppilaille. ”Ruusut ja risut” on yleisesti tunnettu metafora, joka liittyy rakentavan palautteen antamiseen. Seuraavan kertomusesimerkin tulkitsen niin, että tutun sanontatavan käyttö saa oppilaat vastaanottavaiseksi palautteen kuunteluun. Opettaja aloitti tunnin kysymällä, haluavatko oppilaat ensin risut vai ruusut edellisestä tunnista. Pojat huutelivat vastaan, että ruusut ensin, koska muita ei tule. Opettaja kuitenkin aloitti risuista. Hän kertoi, mitä kaikkea oli jäänyt viime kerralla jälkitöistä tekemättä. Käytyään läpi kaikki asiat harjoittelija vielä kysymällä tarkisti, että kaikki ovat ymmärtäneet eivätkä nämä samat asiat tule enää toistumaan tällä tunnilla. Oppilaat kuuntelivat aika vastaanottavaisesti näitä risuja. Harjoittelija antoi myös ruusuja. Oppilaat saivat myönteistäkin palautetta ja vaikuttivat tyytyväisiltä. (Bv10) Ilmapiiriin vaikuttaa kenties sekin, että opetusharjoittelija kuvaa myös omia tunteitaan avoimesti ja vetoaa yhteisiin sääntöihin. Sekään ei näytä haittaavan, vaikka lopulta toimitaan opettajan päätöksen mukaan. Myönteisen palautteen antaminen lienee vaikuttavin keino kannustaa ja rohkaista oppilaita taitojen opiskelutilanteissa. Ilmeisesti oppilaat jännittävät ruokien ja leivonnaisten onnistumista ja siksi he kokevat tärkeäksi saada kuulla opettajan arvion lopputuloksesta: Seiskaluokan pojat luulevat laittaneensa sämpylöihinsä liikaa suolaa ja sämpylät maistuvat heidän mielestään pahoilta. Opettaja kuulee keskustelun ja tulee maistamaan poikien sämpylöitä. Hän kehuu niitä ja sanoo, ettei hänen mielestään suolaa ole yhtään liikaa. Sekä opettajaa ja oppilaita tilanne huvittaa. (Bv2) Seuraava esimerkki osoittaa, että oppilaiden mielestä vähintään yhtä tärkeää kuin opettajan mielipide – jopa tärkeämpää – on tietää, mitä ryhmän muut jäsenet sanovat. Ryhmän hienotunteinen vaitiolo oli omiaan rauhoittamaan oppilaan mielialaa: Oppitunnilla valmistettiin lisäkkeeksi perunamuusia. Pääosin tunti oli kiireetön ja ruoat valmistuivat hyvään tahtiin. Erään oppilaan perunat olivat jääneet hieman raaoiksi, kun hän aloitti muusin teon. Sähkövatkaimen käynnistäessään perunat alkoivat lennellä kattilasta. Opettaja huomasi asian ja kehotti oppilasta pienimään haarukalla perunoita, jotta ne soseutuisivat. Perunat oli siirrettävä vielä isompaan astiaan lentelyn estämiseksi. Opettaja kehotti oppilasta tyytymään saamaansa muusiin ja huomaamaan, kuinka tärkeää on perunoiden kypsyys. Ruokailussa kyseinen oppilas moitti muusinsa makua. Hänen ryhmäläisensä olivat hienotunteisia, eivätkä sanoneet siitä mitään. (Bv1) Tunneilmaston positiivisuus, innostavuus, lämpimyys Tulkintaa vuorovaikutuksen tunneilmastosta on sisältynyt jo edellä kuvattujen episodien yhteyteen. Tunneilmastosta kertovat muun muassa keskustelun sävy, kieltojen ja rajoitteiden antamisen tapa sekä myönteisen palautteen laatu. Seuraavassa kertomuksessa opiskelija on kiinnittänyt erityisen painokkaasti huomiota vapautuneeseen ilmapiiriin: 63
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?