JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan<br />
3 <strong>KOTITALOUDEN</strong> TAITOPEDAGOGIIKAN<br />
LÄHTÖKOHTIA<br />
Pedagogiikka-termiä käytetään usein rinnakkaiskäsitteenä didaktiikka-käsitteen kanssa.<br />
Joskus korostetaan sitä, että pedagogiikka viittaa erityisesti lasten kasvatukseen, koska<br />
kantasana pais tarkoittaa lasta. Pedagogiikka ja didaktiikka sisältävät sekä normatiivisen<br />
että deskriptiivisen kaksoismerkityksen. Deskriptiivisenä didaktiikka nojautuu empiirisanalyyttiseen<br />
tiedekäsitykseen, kun taas normatiivisena se sisältää käsityksen siitä, millaiseksi<br />
opetus tulisi suunnitella ja miten se tulisi toteuttaa, jotta tavoitteet saavutettaisiin.<br />
Normatiivisen didaktiikan taustana on käsitys siitä, millainen on hyvä ihminen ja<br />
millaista on hyvä opetus. Jokainen opettaja pohtii omaa toimintaansa ja kehittelee omia<br />
henkilökohtaisia näkemyksiään hyvästä opetuksesta, jolloin muodostuu niin sanottua<br />
opettajan käyttöteoriaa. Tätä teoriaa kutsutaan opettajan ajattelussa myös praktiseksi<br />
teoriaksi tai objektiteoriaksi. Siksi kaikessa opetuksessa deskriptiivisyys ja normatiivisuus<br />
ovat yhteenkietoutuneita. (Kansanen, 2004, ss. 10–11, 19–21.) Tässä tutkimuksessa<br />
painottuu normatiivinen näkökulma, jolloin voidaan ottaa huomioon, että opettajan<br />
käyttöteoriaan sitoutuu ihmiskäsitykseen, tietokäsitykseen ja oppimiskäsitykseen liittyviä<br />
arvoja ja normeja. Käyttöteoriaan kätkeytyy opettajan hiljaisen tietämisen varasto,<br />
joka saattaa myös tiedostamattomana ohjata toimintaa. Kotitaloustaitojen opetustilanteissa<br />
opettajan hiljaiseen tietämiseen yhdistyy myös yhteisön taitokulttuurinen perintö.<br />
Tässä jaksossa hahmotan kotitalouden taitopedagogiikan käsitteellistä perustaa.<br />
Sijoitan kotitaloustaitojen opetus-opiskelu-oppimisprosessin perussuhteet opettajan,<br />
oppilaan ja opetussisällön väliseen didaktiseen kolmioon (kuvio 1).<br />
Sisältö<br />
Didaktinen suhde<br />
Opettaja Oppilas<br />
Pedagoginen suhde<br />
Kuvio 1. Pedagoginen suhde ja didaktinen suhde (vrt. Kansanen & Meri, 1999, s. 112)<br />
Didaktisen kolmion peruskäsitteiden – opettaja, oppilas ja opetussisältö – avulla<br />
voidaan pelkistää monitahoinen opetustapahtuma ja valita tarkastelun näkökulmaksi<br />
vuorotellen jokin kolmion kulmista. Tarkastelen ensin kotitalousopetuksen nykyistä<br />
opetussisältöä arjen hallinnan näkökulmasta. Kotitalouden arjen hallinta -käsitteen lähtökohtana<br />
on holistinen ihmiskäsitys (Rauhala, 1983; Haverinen, 1996). Arjen hallinta<br />
-käsitteen mallista nostan esiin seuraavat kotitalouden toiminnan keskeiset ulottuvuudet:<br />
päämäärätietoisuus, toimintaa ohjaava tietokäsitys ja vuorovaikutus. Näistä kotitalouden<br />
toiminnan ulottuvuuksista lähtien kiteytän sellaisia ydinkäsitteitä, joita sovellan taitopedagogiikassa.<br />
Kotitaloustaitoa tarkastellaan tässä tutkimuksessa oppijoiden tavoitteena,<br />
19