JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan Kansanen (2004, ss. 76–78) nostaa tärkeimmäksi pedagogisen suhteen tunnuspiirteeksi sen, että opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa tavoitellaan oppilaan parasta. Oppilaan parhaaksi toimiminen edellyttää, että opettaja perehtyy koulun toimintaperiaatteisiin ja pyrkii niitä noudattaessaan koko ajan pitämään ensisijaisena lapsen edun mukaisia valintoja ja päätöksiä. Van Manenin (1994, ss. 142–143) mukaan lapsen parhaasta huolehtiminen ilmenee opettajan intentiona toisaalta siten, että opettaja välittää lapsesta ilman ehtoja sellaisena kuin tämä on, ja toisaalta siten, että opettaja luottaa jokaisessa lapsessa oleviin mahdollisuuksiin kasvaa hyvään suuntaan silloinkin, kun lapsen sen hetkinen toiminta ei ole hyväksyttyjen toimintasääntöjen mukaista. Tällöin pedagogiseen rakkauteen liittyy agape-rakkauden ominaisuuksia: oppilas tarvitsee rakkautta sitä enemmän, mitä vähemmän hän on sitä ansainnut. (Skinnari, 2004, s. 24.) Henkitieteellisen pedagogiikan edustajat käyttävät käsitettä pedagoginen rakkaus pyrkiessään ilmaisemaan pedagogisen suhteen ydinluonnetta (Kansanen, 2004 s. 76). Suomalaisessa 1900-luvun kasvatustieteessä muun muassa Haavio (1948) ja Hollo (1959) edustivat aikanaan tätä ajatteluperinnettä, jossa opetuksen menetelmällinen puoli nähdään alisteisena sille vaikutukselle, joka liittyy opettajan persoonaan ja parhaimmillaan kohdistuu lapseen välittävänä huolenpitona. Pedagogisen rakkauden ”uusi tuleminen” pedagogiseen kirjallisuuteen vaikuttaa ilmeiseltä. Sitä ovat nostaneet esiin muun muassa Värri (1997), Puolimatka (2004) Uusikylä (2003) ja Skinnari (2004). Skinnari kuvaa pedagogisen rakkauden ilmenemistä opettajan toiminnassa siten, että se heijastaa omassa ja toisen persoonassa ilmenevää henkisen ainutlaatuisuuden kunnioittamista. Siihen kuuluu totuudellisuus ajattelussa ja empaattisuus tunteissa. (Mt., ss. 25–26.) Kansanen (2004, s. 76) nostaa esiin myös pedagogisen suhteen historiallisen kontekstin, minkä mukaan voidaan arvioida kunkin aikakauden toimintatapoja ja vuorovaikutusta. Kotitaloustaitojen opetuksessa on otettava huomioon erityisesti perhesuhteiden muutokset, jotka heijastuvat myös opettajien ja oppilaiden suhteisiin koulussa esimerkiksi tapakulttuurin höllentymisenä. Pedagogisen suhteen keskinäinen vuorovaikutusluonne edellyttää molemminpuolista luottamusta ja opettajan pyyteetöntä pyrkimystä lapsen parhaaksi. Siihen liittyy itsestään selvästi suhteen vapaaehtoisuus ja usein verraten lyhyt kesto. (Mt., ss. 77–78.) Peruskoulun kotitalousopettajat kohtaavat opetustilanteissa erityisen haasteen siksi, että heidän oppilaansa ovat murrosikäisiä nuoria, jotka kehitysvaiheensa mukaan pitävät kaikkea koulun toimintaa enemmän tai vähemmän pakkona ja torjuvat auktoriteetin ohjauksen. Vaikka nuori ei läheskään aina ymmärrä ajatella omaa parastaan eikä toimi koulun sääntöjen mukaan, hyvän pedagogisen suhteen ylläpitäminen kotitaloustunneilla edellyttää opettajalta eläytymistä oppilaiden ajatusmaailmaan, heidän mielipiteidensä kuuntelua ja huomioon ottamista mahdollisuuksien mukaan. Koska peruskoulun kotitalousopetuksessa suhde kestää vain yhden lukuvuoden kaikille yhteisessä opetuksessa, vähäinen aika on suuri haaste erityisesti siksi, että arjen taitojen oppimisella on kuitenkin merkittävä vaikutus tulevaisuuteen. Viimeistään silloin, kun nuori itsenäisenä aikuisena muuttaa omaan kotiin, arjen hallinnan taitoja tarvitaan. Pedagogisen suhteen idea auttaa ymmärtämään opetuksen eettistä ydinluonnetta ja sellaista hyveellistä mielenlaatua, mitä opettajalta edellytetään. Kasvattajan tulee kyetä jatkuvasti tulkitsemaan ja ymmärtämään senhetkistä tilannetta ja lasten kokemuksia sekä ennakoimaan hetkiä, jolloin lapsi voi ottaa suuremman vastuun osallistumisestaan. Vaikka opetustilanne olisi mahdollisimman selkeästi kontrolloitu, pedagogisen suhteen välittömyyden ja intentionaalisuuden vuoksi opetus-opiskelu-oppimistilanne on yleensä opettajan kannalta hyvin epävakaa ja sattumanvarainen ja sille on ominaista epävarmuus ja opettajan kannalta jatkuva tunne riittämättömyydestä. Tähän liittyy opettajan työn reflektiivinen luonne. Pedagoginen suhde tuo esille pedagogisen ajattelun ongelmallisuuden erityisesti toimintatasolla, jolloin opettaja ei yleensä ehdi pysähtyä tietoisesti 26
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan pohtiman toimintaansa, vaan tekee päätöksiä oman intuitionsa varassa. Pedagogisessa suhteessa on kysymys kohtaamisesta, jossa opettajan pyrkii ymmärtämään oppijan yksilöllistä elämäntilannetta. Keskeisiä ihanteita kohtaamisessa ovat turvallisuus, luotettavuus ja jatkuvuus. (Van Manen, 2004, 1996; Syrjäläinen, 2003, s. 81–84; Syrjäläinen, Jyrhämä & Haverinen, 2004.) Sisältösuhde ja kulttuurinen suhde kotitalouden taitojen opetuksessa Yksi nykyisen opetussuunnitelma-ajattelun keskeinen tavoite on ohjata opetusta yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja laajentaa opetustapahtuman kontekstia ulos luokasta koko kouluyhteisöön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Kotitalousopetuksessa konteksti laajenee kotitalouden ympäristösuhteiden kautta globaalitasolle saakka (ks. Bubolz & Sontag, 1993). Kotitalouden taitopedagogiikan sisältösuhde näyttäytyy erilaisena opettajan ja oppilaan näkökulmasta. Oppilaan näkökulmasta sisältösuhteen ylläpitäminen kuvaa sitä, millainen on hänen asenteensa kotitaloustaitojen opiskeluun, miten hän sitoutuu harjoitteluun ja miten merkittävänä hän kokee kotitaloustaitojen oppimisen oman elämäntilanteensa kannalta. Opettajan näkökulmasta sisältösuhteeseen kuuluu se, millainen on opettajan oppiaineen hallintataito, miten opettaja arvostaa omaa oppiainettaan ja millaisia tavoitteita hän korostaa, toisen sanoen ne tekijät, joiden avulla hän ylläpitää intentionaalista suhdetta oppilaiden opiskeluun. Opettajan näkökulmasta sisältösuhdetta voidaan kutsua myös kulttuuriseksi suhteeksi, koska sisältösuhteeseen voidaan liittää myös opettajan osallistuminen kouluyhteisön toimintaan ja sen ohella ne yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavat, joiden avulla opettaja pyrkii kehittämään taitokulttuuria. Sisältösuhteen kulttuurinen ulottuvuus saa perustelunsa siitä, että institutionaalinen koululaitos toimii elimellisessä yhteydessä ympäröivän yhteisön kulttuurin kanssa. Nimeämällä kulttuurisen suhteen erikseen didaktiseen kolmioon haluan korostaa kotitalousopetuksen taitokasvatuksen merkitystä yhteiskunnallisella tasolla. Kokoava tarkastelu Kotitalouden taitopedagogiikan esiymmärrystä voidaan edellä olevaa käsitteellistä taustaa vasten kuvata kolmen suhdekäsitteen avulla seuraavasti: Kotitalouden taitopedagogiikan didaktisessa suhteessa on keskeistä sellainen intentionaalisuus, joka suuntautuu oppilaan arjen hallinnan taitojen kehittämiseen. Taitavuuden kehittyminen luo perustan tasapainoisen persoonallisuuden kehittymiselle ja antaa oppilaille tai opiskelijoille valmiuksia säilyttää ja kehittää taitokulttuuria. Kotitalouden taitopedagogiikan sisältösuhteessa oppilaiden näkökulmasta on keskeistä sisäinen motivaatio – tahto oppia. Kun sisältösuhdetta tarkastellaan opettajan näkökulmasta, sitä kutsutaan myös kulttuuriseksi suhteeksi. Kotitalouden taitopedagogiikan didaktinen suhde luo perustan sekä opettajan että oppilaan sisältösuhteeseen. Kotitalouden taitopedagogiikan pedagoginen suhde ilmenee ihanteellisella tavalla dialogisena vuorovaikutuksena. Kaikki kolme suhdetta ovat yhtä oleellisia, toinen toisensa edellytyksiä. Didaktisen suhteen kautta arjen hallinnan taidot yhdistyvät sisältöinä kotitalouden taitopedagogiikkaan. Pedagoginen suhde ei voi toimia tyhjiössä ilman kytkentää opetussisältöön didaktisen suhteen kautta. Arjen hallinnan päämääräkeskeinen luonne tuo taitopedagogiikkaan mukaan intentionaalisuuden, joka opettajalla ilmenee sekä didaktisen suhteen että pedagogisen suhteen kautta. Sisältösuhde ilmenee oppilaan toiminnassa motivoituneisuutena ja opettajan toiminnassa arvotietoisuutena, johon opettajan vastuullisuus nojautuu. 27
Page 1 and 2: This document is downloaded from HE
Page 4 and 5: Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7: Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9: University of Helsinki Departement
Page 10 and 11: Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13: 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 88 and 89:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 90 and 91:
Page 92 and 93:
Page 94 and 95:
Page 96 and 97:
Page 98 and 99:
Page 100 and 101:
Page 102 and 103:
Page 104 and 105:
Page 106 and 107:
Page 108 and 109:
Page 110 and 111:
Page 112 and 113:
Page 114 and 115:
Page 116 and 117:
Page 118 and 119:
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?