JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan<br />
päiväaterian. Kotiympäristössä saadut kokemukset ovat erilaistuneet sitä mukaa kun<br />
perherakenteet ovat yksilöllistyneet.<br />
Hahmottaminen alkaa oikeastaan jo pre-interaktiivisessa vaiheessa silloin, kun<br />
opettaja valikoi opetussisältöä ja organisoi kotitalousluokan oppimisympäristön, ennen<br />
kuin oppilaat ovat tulleet opetuskeittiöön. Mielenkiinnon virittäminen toteutuu esillä<br />
olevien työvälineiden ja ruoka-aineiden avulla. Yhtä hyvin luokassa leijaileva mausteiden<br />
tuoksu, musiikki tai kuvamateriaali johdattaa tavoitteena olevaan asiasisältöön.<br />
Tärkeimpänä motivaation lähteenä on opettajan oma innostus, joka välittyy oppilaille<br />
sekä sanoin että sanattomina viesteinä opettajan läsnäolossa ja asenteessa. Kyselemällä<br />
oppilaiden aikaisempia kokemuksia opetusaiheesta saadaan uudet sisällöt liitetyksi oppilaiden<br />
jokapäiväiseen elämään. Hahmottamisen ydinasia on työskentelyn näyttäminen<br />
eli demonstraatio. Demonstraation aikana oppilaiden aistihavaintoja suunnataan selittämällä<br />
prosessin kriittisiä kohtia esimerkiksi metafora-ilmauksia käyttäen. Demonstroiminen<br />
on yksi luonnontieteen opetuksen tyyppisistä työtavoista. Lampiselkä (2008)<br />
määrittelee demonstraation opettajajohtoiseksi vuorovaikutustilanteeksi, jossa oppiminen<br />
on oppijakeskeistä, aktiivista tiedonhankintaa. Demonstraatio herättää oppilaiden<br />
kiinnostuksen tarkasteltavaan ilmiöön ja opettaja ohjaa havaintoja, niin että ajattelu<br />
kohdistuu kriittisiin vaiheisiin. (Mt. s. 57.) Opetus etenee materiaalien ja työvälineiden,<br />
inhimillisen vuorovaikutuksen sekä työskentelyyn liittyvän ajatteluprosessin avulla kohti<br />
asetettuja tavoitteita (Erätuuli & Meisalo, 1985).<br />
Demonstraation aikana oppilaat odottavat malttamattomana hetkeä, jolloin he pääsevät<br />
itse tekemään ja siksi demonstraation pitäisi olla sitä lyhyempi, mitä nuorempia<br />
oppilaat ovat. Tekeminen tarjoaa oppilaille mahdollisuuden saada omakohtaisia aistihavaintoja:<br />
käsi oppii tietämään liikkeen, painon, sileyden ja karheuden. Opettajan palaute<br />
tekemisen aikana on merkittävä opiskelun etenemisen kannalta. Oppilaat seuraavat<br />
myös ryhmän muiden jäsenten tekemistä ja neuvottelevat toistensa kanssa työn aikana.<br />
Ryhmän muiden oppilaiden kommentit ovat murrosikäiselle oppilaille vähintään yhtä<br />
tärkeitä kuin opettajan arviointi. Jotta opettaja ehtisi seurata jokaisen oppilaan työskentelyä,<br />
saattaisi olla tarkoituksenmukaista tehdä yhden opetustilanteen aikana vain yksi<br />
työ ja antaa jokaisen oppilaan tehdä itse. Tällaista yksilöllistä työskentelyä opettajat<br />
kertoivat suosineensa muun muassa leivonnassa, kalojen perkaamisessa ja villavaatteen<br />
pesutilanteessa. Hahmottaminen voi jatkua työskentelyn aikana, jolloin opettaja (tai<br />
joku oppilaista) voi näyttää tarvittaessa jonkun työvaiheen uudelleen. Joidenkin taitojen<br />
harjoittelu (esimerkiksi pöydän pyyhkiminen, astioiden pesu, suurustaminen, vatkaaminen,<br />
kasvisten pilkkominen, taikinan kauliminen, sämpylöiden pyöritys) on mahdollista<br />
toistaa useita kertoja yhden vuoden aikana, jolloin perusopetusta annetaan koko ikäluokalle.<br />
Jokaisen opetussisällön toistaminen useita kertoja ei ole mahdollista ja siksi yhteistyö<br />
kotien kanssa on merkittävä lisäresurssi kotitaloustaitojen opetuksessa. Opitun<br />
taidon harjoittelua on välttämätöntä jatkaa kotona. Kotitalousopetuksen tärkeimmät läksyt<br />
ovat käytännön työn harjoittelua itsenäisesti kotona ja kotitehtävien avulla kotitalousopettajilla<br />
on mahdollista saada palautetta kotiväen asenteesta kotitalousopetukseen.<br />
Tulkintavaiheessa puhutaan siitä, mitä tehtiin, miltä se tuntui ja mitä opittiin. Koska<br />
ajattelu kehittyy käsitteiden avulla, reflektoiva pohdinta on tärkeä osa jokaisen toimintakokemuksen<br />
jälkeen. Silloin kun jokainen oppilas on tehnyt saman tehtävän, on mahdollista<br />
vertailla yhteisiä kokemuksia: millaiselta näyttää sileä pöytäliina, mihin kastikkeen<br />
väriä voisi verrata, millaiselta tuntuu vatkatun marjapuuron rakenne? Keskustelussa<br />
opitaan uusia käsitteitä ja selkeytetään käsitystä siitä, miksi juuri opittu taito on tärkeä<br />
oppilaan omassa elämässä. Silloin kun taitoja harjoitellaan kotitehtävinä, tulkintaan<br />
ja arviointiin voivat osallistua myös huoltajat ja sisarukset. Edellä kuvattu opetustilanne<br />
on tuttu kokeneille opettajille. Haluaisin kiinnittää erityisesti huomiota tulkintavaiheen<br />
101