JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan Kalan perkaamisen opetuksessa ydinasiaksi saattaa nousta ensisijaisesti ennakkoluulojen, vastenmielisyyden tai pelkojen hälventäminen. Oppilaan kokemus kalasta saattaa olla hyvin erilainen kuin opettajalla, jos oppilas ajattelee kaloja ensisijaisesti elävinä olentoina eikä ruoka-aineina: No, sitten kun muikunperkaus oli alkamassa, mä laitan ne silleen, että ne siinä on niinku mun pöydän eessä kaikki. Ja sitten tää yksi tyttö, hyvä ettei ruvennut itkua jo vääntämään siinä, että kun mä en voi niinku tähän koskee. Mä sit, et kuule, mennään tekee se yhessä, et mennään tonne vähän sivumpaan ja mentiin. Ja sit mä annoin sille jopa kertakäyttöhanskat käteen, et sit sujuis tää, et voiks mä ees koskee tähän kalaan, miten mä nyt otan sen käteen ja muuta. No, sitten mä sanoin, että sä voit ottaa sakset avuks siihen, että voidaan katkaista vaikka sit saksilla. Et se on kyllä jo kuollut se kala, että sä et tapa sitä kalaa. Ja ku hää oli vaan, että tuota eikä, et hoki koko ajan, että voi anteeks kala, anteeks kala, anteeks kala, samalla kun leikkasi sen pään siitä. No sitten kun me saatiin se yks muikku niinku perattua, niin sanoin, että kuule hei, näiksä miten helppoo tää on, että haluutko tehä toisen? Niin sitten se oli vaan että, no jos tää vaikuttaa mun numeroon, niin sitten mun on pakko tehä sitä! (App8) Oppilaan käsitysten kuunteleminen, rohkaiseminen ja toiminnallinen tuki osoittautuvat edellisessä esimerkissä ratkaisevan tärkeäksi toiminnan etenemiselle; tosin kokemus pakosta jäi silti esteeksi myönteisen asenteen syntymiseen. Todennäköisesti eläinkunnan ruoka-aineiden käyttäminen kotitalousopetuksessa edellyttää tulevaisuudessa entistä enemmän varautumista siihen, että pohditaan myös eri ruokavalioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ruokavalioon liittyvä opetus perustuu valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin (2005), jotka on kirjattu ravitsemusopetuksen ydinsisällöksi. Yhtenä käytännön työtaitojen kriteerinä on vaatimus siitä, että oppilas osaa valmistaa suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen (POP, 2004, s. 251). Seuraava esimerkki osoittaa, kuinka vaikeaa on ohjata oppilaita muuttamaan ruokatottumuksiaan ravitsemussuositusten mukaisesti. Sopivan suolamäärän oppiminen faktatietona ei riitä, vaan suolan käytön rajoittaminen myös käytännössä on yksi keskeinen tavoite. Ruoan maku on oppilaille tärkeämpi kuin suolan runsaan käytön terveyshaitat, jotka kenties kohdataan tulevaisuudessa. Suolan käytön vähentäminen ruoassa kohtaa vastustusta, koska ruoan uusi maku vaatisi ilmeisesti pitkäjänteistä opettelua: Videon jälkeen keskustelimme ja sitten aloimme valmistaa keittoa, jonka maustamisessa oli tarkoitus käyttää muita mausteita kuin suolaa. Jostain syystä keitto ei innostanut ollenkaan. Jauhelihakeitto, kuten myös seuraavan ryhmän broilerijauhelihakeitto ei saanut innostunutta vastaanottoa, teeleipä sitä vastoin sai, keitossa kun on kasviksiakin. Keitto tehtiin, pilkottiin oikeat kasvikset, maustettiin yrteillä, valkosipulilla, pippureilla ja lopuksi ripaus suolaa. Ryhmä maisteli yhdessä, mitä pitää lisätä, joko on hyvää. Ruokapöydässä istui masentunutta porukkaa, koska ruoka oli mautonta. Oppilaat oppivat omasta mielestään sen, miten suolan maku on hyvää ja suolaton pahaa. Kahden viikon totuttelu vähäsuolaiseen ruokaan olisi heidän sanomansa mukaan niin pitkä aika ja kidutus, että siihen ei kannattaisi edes ryhtyä. Ensimmäisen lautasellisen jälkeen annoin lisätä suolaa, jotta keittoa ei olisi jäänyt, ja sitten se oli jo syötävää. (Amp21) Esimerkin valossa näyttää siltä, että oppilaiden makumuistoissa olevat aistikokemukset vaikuttavat voimakkaammin uusien ruokatottumusten oppimiseen kuin halu oppia koostamaan ateria ravitsemussuositusten mukaisesti. Vaikka oppilaat tässä opetustilanteessa noudattivat opettajan ohjeita ja jättivät suolan pois keitosta, se ei saanut heitä muuttamaan käsitystään siitä, että vähäsuolainen keitto ei maistu yhtä hyvältä, vaikka muita mausteita käytettiin. Opettajalla itsellään oli kokemustietoa siitä, että kahden viikon totuttelu vähäsuolaiseen ruokaan muuttaa makumieltymystä mutta asian kertominen aiheutti vain lisää vastustusta. Tämä osoittaa, että oman kokemuksen merkitys 76
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan on ruumiillisena aistielämyksenä merkittävä. Kasvattajan vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, ja oppilaat ovat saaneet vaikutteita sekä omaksuneet asenteita ja tottumuksia monelta muulta taholta. Koska oppilaat eivät halunneet omaksua opettajan asennetta, herää kysymys, olisiko ollut mahdollista välittää kokemustietoa jollakin muulla tavalla. Voisiko oppilaiden antaa itse kokeilla ohjeen suunnittelua ja päättää itse, kuinka paljon suolaa voi vähentää silloin, kun on tarkoitus opetella uusi makutottumus. Koska teeleivän suolan vähentäminen ei aiheuttanut vastustusta, tähän positiiviseen kokemukseen olisi mahdollista vedota ja ohjata oppilaita vähentämään aluksi suolaa leivonnassa. Ilmeisesti asenteen muutos on niin hidas prosessi, että yhden lukuvuoden aikana ei aina ehdi huomata uuden asenteen kehittymistä Seuraavassa esimerkkitilanteessa korostuu oppilaslähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Opettajana toimiva opetusharjoittelija oli varautunut siihen, että kaikki juustot eivät kenties miellytä oppilaita, mutta uusia makuja tarjoamalla hän järjesti tilaisuuden harjaantua luopumaan kielteisistä ennakkoasenteista. Juustoja tutkittaessa toteutuu aistielämysten kautta oppiminen: Kotitaloustunnin aiheena oli tällä kertaa juustot, ja opettaja on järjestänyt oppilaille pienet juustomaistiaiset. Opettaja oli valmistanut pieniä näytteitä kahdesta kovasta juustosta ja yhdestä tuorejuustosta. Luokka kerääntyy yhden pöydän ympärille ja opettaja maistelee juustoja oppilaiden kanssa. He pohtivat yhdessä niiden makuja ja rakennetta. Tilanne on hyvin leppoisa ja kaikki oppilaat osallistuvat tehtävään. Oppilaat eivät varmaankaan ole kovin tottuneita syömään juustoja pelkästään, eikä opettaja heitä siihen pakota, kehottaa toki maistamaan. Oppilaiden mielipiteet juustoista vaihtelevat, mutta kaikki selvästi pitävät tehtävästä. (Bv8) Tekstiilien hoitoon, asunnon hoitoon ja organisointiin liittyvät tehtävät Ruoanvalmistustaitojen ohella opettajat kertovat kokemuksia tekstiilien huoltoon liittyvien taitojen sekä asunnon hoitamisen ja organisointitaitojen opetuksesta. Vaatehuoltotehtävien avulla opettajat toteuttavat luontevasti myös opetuksen eriyttämistä. On ilahduttavaa, että oppilaat ovat yleensä hyvin innokkaita päästessään harjoittelemaan silitystä tai mankelointia työparin kanssa itsenäisenä projektina. Opettaja on kokenut, että vastuullisuuden kokemus syntyy parhaimmin silloin, kun opettajan valvova katse ei ole joka hetki selän takana. Opettajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu tilanteessa ja hänen täytyy tuntea oppilaansa hyvin, ennen kuin hän voi lähettää heitä sellaiseen opetustilaan, johon ei ole suoraa näköyhteyttä. Mä oon yrittänyt opettaa, että täst ois hyötyä tän koko kotitalousopetuksen kannalta, niin on tää pyykin jälkikäsittelyn opettaminen. Et koska niitä pyyheliinoja ja pöytäliinoja tarvitaan, niin sehän on hyvä vaan, jos seiskaluokka jo oppii. Kasiluokkalaiset ja ysiluokkalaiset on laiskempia niit tekemään, niin kun seiskaluokkalaiset on innolla niitä tekemässä, niin sä pääset ajoittamaan pikkusen aikaisemmin. Ja sit toisaalta se pikkusen auttaa sitten siinä eriyttämisessä, kun ne on niin eri, eri vaiheessa taidoissansa, niin jollakin toisella jää aikaa enemmän, niin hän voi sitten parinsa kanssa jo muutaman esiliinan silittämässä. Se on musta kauheen mieluista oppilaille se pyykin jälkikäsittely. (App1) Organisointitaidon opettaminen lienee yksi vaikeimmista opetussisällöistä erityisesti peruskoulussa, kun oppilaiden kokemustausta kotitaloustöistä on vähäinen. Kotitalouden toiminnan organisointia voi kutsua myös yhteensovittamiseksi, jonka Heinilä (2007) on nimennyt yhdeksi kotitaloustaidon ulottuvuudeksi. Yhteensovittaminen ei merkitse vain työnjaon organisointia perheenjäsenten kesken, vaan siihen kuuluu toiminnan sujuvuuden kannalta välttämätön tilannekohtainen neuvottelu, jossa joudutaan pohtimaan erilaisia arvostuksia. (Mt., ss. 108–109.) Organisoinnin harjoittelu kehittää 77
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21:
Page 22 and 23:
Page 24 and 25:
Page 26 and 27:
Page 28 and 29:
Page 30 and 31:
Page 32 and 33:
Page 34 and 35:
Page 36 and 37:
Page 38 and 39: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 126 and 127: LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129: Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131: Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132: Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?