JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

More documents

Recommendations

Info

Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan kasvatussuhde on yleensä asymmetrinen, opettajan pyrkimys tasa-arvoiseen dialogiseen kohtaamiseen oppilaiden kanssa ilmeni siten, että hän antoi myös itselleen miinuspisteitä tilanteessa, jossa hän oli kokenut olevansa väsynyt ja kärsimätön. ”Muistelimme, mistä Kaken pisteet olivat viime kerralla menneet ja kerroin, ettei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä ajattelen hänestä ihmisenä. Kerroin, että tykkään hänestä. Sakke kiirehtii lisäämään: ”Kuten kaikista meistä”. Siihen Pete heittää kysymyksen, että tykkäänkö hänestäkin”. Opettajan tasapuolisuus joutuu yllättäen koetukselle, kun hän huomaa neljän muun silmäparin tuijottavan odottavasti ja ymmärsin, että nyt on sitten vakuutettava jokainen opettajan tykkäämisestä. Erityisopetukseen liittyvä kertomus viestittää poikkeuksellisen voimakkaasti opettajan ja oppilaiden tunnekokemuksista. Kertomuksessa ei ole kuvausta siitä, mitä ruokalajeja tai leivonnaisia kotitaloustunnilla tehdään käytännössä – tehdään kaikki paremmin kuin muut, tutkitaan reseptejä ja tehdään käsillä. Keskeistä on välittäminen ja siihen liittyvä lämmin ilmapiiri. Seuraava kertomus osoittaa, miten toiminta etenee kaikkien ehdoilla: opettaja onnistui ottamaan huomioon oppilaan erityisehdot; toimintaa suunniteltiin yhdessä ja saatiin aikaan onnistunut lopputulos ja tyytyväinen mieli kaikille. Keskustelun sävy yhteisessä neuvottelussa on rakentava ja tunneilmaston lämpimyys heijastuu opettajan palautteessa, jonka johdosta oppilaan ilme välittää aitoa iloa. Mull on esimerkiksi ysiluokkalainen asperger-poika, joka on seiskaluokan kotitaloudessa vain ja ainoastaan tiskannut, koska hänelle astioiden puhtaus on ihan hirvittävän tärkeetä. Ja sitten kaiken muun ajan, sen ruoanvalmistus-, leivonta- ja käytännöntoiminta-ajan, hän on ollut kyykyssä nurkassa. Mut hän on kaikki kokeet suorittanu ja kaikki kotitehtävät palauttanut ja ollut tunnilla kuitenkin mukana. Mut hän ei ole uskaltanut tai halunnut tarttua siihen ruoanvalmistukseen, koska hän pelkää ja inhoaa sosiaalisia tilanteita. No, nyt sit poika on kuitenkin tehnyt tämän kotitalouden valinnan. Sit hän ei ollut mulla seiskalla ja hän tuli kasilla mulle ja mä aattelin, no niin, tästähän tulee hienoa! Se lähti yllättävän hyvin pyörimään ja nyt esimerkiksi ysillä meillä oli tässä kansainvälisten aterioiden lopetuskerta. Me tehtiin tällainen ruotsalainen prinsessarulla eli kääretorttu, johon tuli vaniljakiisseli väliin tällaisesta valmisvaniljakiisselistä, ja sit siihen tuli marsipaania. Ja kun hän on mielellään aina tämä poika tiskaamassa, niin nyt me sitten siinä sen ryhmän kanssa pohdittiin, että siinä pitää olla paljon niinku auttamassa just sitä hänen ryhmäänsä, koska toisillekin se on outo tilanne, että yks ei ota niinku minkäänlaista kontaktia. Sit mä sanoin, et jos tää poika tekis nyt sen kääretorttutaikinan. Että kun se on ysiläinen niin se pitäis osata, et se oli seiskalla harjoiteltu ja kasillakin tehty moneen kertaan, että nyt jos on käynyt niin, että, sanoin niinku, että se on mennyt sulta se valmistus ohi, niin nyt sulla ois tässä tilaisuus. Et katot kirjan, et hän noudattaa kirjan ohjetta kirjaimellisesti ja etenee siinä. Eteneminen on vähän hidasta, mutta etenee kuitenkin järjestyksessä. Näin hän sitten ryhty puuhaan ja hän sai sen kääretorttupohjan suhteellisen hyvissä ajoin uuniin kun vertas toisiin, et ei ollut paljoo jälessä ja sai sen sieltä pois uunista. Ja sit ku me oltiin kumottu se siihen leivinpaperin päälle jäähtymään, niin sit mä niinku sanoin hänelle, että niin Antti, että mä oletan, että sä et ole aikaisemmin tehnyt tällaista, että tuota, että onneks olkoon, sulle on tullut loistava kääretorttupohja, että tästä me pystytään kohta jatkamaan, et kun tää jäähtyy. Ja kun se poika elää kuitenkin vähän semmoisessa omassa maailmassaan niin, sen näki sen ilmeestä, että kuinka kauheen otettu ja iloinen se oli siitä, että hän sai suoran kehun. (App9) Kehitysvammaisten opettaja tiivistää sanomansa pohtimalla: Ei tarvitse koko ajan korostaa sitä, että nyt pitää ”opettaa” sitä ja tätä tai sillä ja tällä menetelmällä. Tärkeintä on olla ja elää! (Alpp3) Tämän toteamuksen tulkitsen yhdeksi tärkeäksi dialogisuuden ilmentymäksi pedagogisessa suhteessa. Kun perusopetuksen opetussuunnitelman tueksi julkaistiin tukimateriaali (Aho, 1994), kotitalousopetuksen taitokasvatus nimettiin siinä elämäntaitojen opetukseksi (POP, 1994). Siljander (1988, s. 81) kuvaa pedagogisen suhteen perustehtävää siten, että siinä kulttuurin objektiivinen sisältö kohtaa sivistyssubjektin. Kotitalousopetukseen sovellettuna se merkitsee sitä, että opettajan keskeinen intentio suuntautuu siihen, miten suomalaisten kotien toimintaan liittyviä taitoja opitaan ja miten ohjataan oppilaita omaksumaan se keskeinen taidollinen sivis- 58
Liisa Haverinen Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan tysperintö, joka on kiteytynyt yhteisölliseen toimintaan. Tässä mielessä opettajalla on niin sanottu kaksoisvastuu: vastuu jokaiselle oppilaalle/opiskelijalle ja vastuu yhteiskunnalle. 6.1.2 Pedagoginen suhde opetusharjoittelun vuorovaikutustilanteissa Millaisia havaintoja dialogisuudesta opiskelijat ovat tehneet vuorovaikutustilanteissa? Opiskelijoiden kertomukset suuntaavat huomion toisaalta opettajan ja oppilaiden suhteeseen ja toisaalta oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen. Tarkastelen vuorovaikutusta välittämisen ilmapiirin ominaisuuksien kautta: kenen ehdoilla tilanteissa toimitaan sekä millainen keskustelun sävy ja tunneilmasto tilanteessa vallitsee. Toimintatilanteita opettajan ehdoilla? Yhdessä seiskaluokan pienryhmässä on vain kolme tyttöä, mutta he leipovat kuitenkin pullia neljälle. Tytöt olisivat halunneet ottaa pullia kotiin enemmän kuin heille olisi kuulunut. He kysyvät opetusharjoittelijalta lupaa. Opetusharjoittelija lupaa ensin, mutta käy sitten vielä opettajalta kysymässä neuvoa. Opettaja tulee selittämään tytöille, että se ei olisi reilua muita kohtaan ja silloin muidenkin pitäisi saada pullia enemmän kotiin. Poissa olevien takia pullia jää enemmän ja muuten töitä olisi ollut vähemmän. Tytöt näyttävät hieman pettyneiltä, mutta tyytyvät perusteluihin mukisematta. (Bv2) Opettajan perustelut auttavat oppilaita tyytymään tasa-arvoiseen jakamiseen. Oppilaat saavat tilaisuuden harjoitella itsekkyyden hallintaa ja opetella ajattelemaan asiaa toisesta näkökulmasta. Ruoanvalmistuksessa ja ruokailussa tulee todennäköisesti päivittäin esille tilanteita, jossa vastakkain asettuu yksilön etu ja koko ryhmän yhteinen hyvä. Tulkitsen niin, että näiden tilanteiden kasvattava merkitys korostuu siksi, että eturistiriidat kohdataan käytännön toiminnassa eikä vain puheessa. Seuraava kertomus osoittaa, kuinka vaikeaa on aavistaa, millaiset asiat ovat merkityksellisiä oppilaan näkökulmasta: Oppitunnilla valmistettiin Halloween-juhlaa. Oppilaat hääräsivät tahoillaan kattamassa, koristelemassa ja valmistamassa nautittavia ruokia. Taustalle oli laitettu soimaan musiikkia tunnelman kohottamiseksi. Pöydän kattamisen yhteydessä eräs oppilas kysyi, saisiko sytyttää kynttilän. Harjoittelija ohjasi hänet tekemään jotain ensisijaisempaa tehtävää. Myöhemmin harjoittelija antoi kynttilän sytytystehtävän toiselle oppilaalle, jolla oli annetut tehtävät jo tehtynä. Aiemmin kynttilänsytytystä kysynyt tyttö pahastui, sillä hän olisi nimenomaan halunnut olla sytyttämässä. Harjoittelija tajusi, että asia oli ollut oppilaalle tärkeä. Silloin hän sanoi, että toki oppilas saa ne sytyttää. Oppilas oli kuitenkin jo myrtynyt, eikä suostunut sytyttämään, vaan oli suutuksissaan. (Bv1) Kysymys kynttilän sytytyksestä oli ilmeisesti yksi hyvin pieni episodi opetustilanteen kymmenien muiden kysymysten joukossa. Jälkikäteen on mahdotonta tietää, olisiko oppilaan mieliala korjautunut, mikäli opettaja olisi todennut oppilaalle: ”Voi harmi, en arvannut, miten tärkeä tehtävä kynttilän sytyttäminen oli sinun mielestäsi. En muistanut ollenkaan, että juuri sinä kysyit ensin.” Yhden oppilaan ”suutuksissa” oleminen ei onneksi aina vaikuta koko ryhmän ilmapiiriin, ja seuraavalla viikolla oppilas tuskin muistaa sitä itsekään. Käytännön työskentelyn aikana syntyy spontaanisti lukuisia neuvottelua vaativia tilanteita. Luultavasti kaikkein yleisin kiistan aihe on astioiden pesu. 59
Page 1 and 2:
This document is downloaded from HE
Page 4 and 5:
Kotitalous- ja käsityötieteiden l
Page 6 and 7:
Helsingin yliopisto Kotitalous- ja
Page 8 and 9:
University of Helsinki Departement
Page 10 and 11:
Samapa tuo, opettaako kasvisten kä
Page 12 and 13:
9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TAITOJEN OPPIM
Page 14 and 15:
Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 16 and 17:
Page 18 and 19:
Page 20 and 21: Liisa Haverinen Johdatus kotitaloud
Page 120 and 121:
Page 122 and 123:
Page 124 and 125:
Page 126 and 127:
LIITTEET Liite 1 Sähköpostitiedus
Page 128 and 129:
Liite 3 Peruskoulun oppilaiden tutk
Page 130 and 131:
Liite 5 Esimerkki opetuskertomuksis
Page 132:
Tiedustelut ja julkaisumyynti www.h
show all

JOHDATUS KOTITALOUDEN ... - Helda - Helsinki.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?