LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

kuttaa oleellisesti myös opettajan ja tiedekunnan tai yliopiston toimintaan. (Dringus 2000.) Oppimisympäristö voidaan ymmärtää ihmisen päässä olevana mentaali- sena representaationa ulkoisesta maailmasta (Tella 2001, 27) sisältäen vuorovaikutuksen ja dialogin, joita oppija käy toisten oppijoiden, opettajan, kulttuurin, materiaalien ja välineiden kanssa ja kautta (Tella & Mononen- Aaltonen 1998, 103). Oppimisympäristö voidaan ymmärtää sinä kokonai- suutena, jossa oppiminen tapahtuu. Tähän kuuluu opettajan ja opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi opetusmateriaalit ja -välineet. (Meisalo, Sutinen & Tarhio 2000, 65.) Oppimisympäristö on paikka, jossa ihmisillä on käytös- sään erilaisia resursseja, joita voidaan käyttää asioiden ymmärtämiseen ja mielekkääseen ongelmanratkaisuun (Wilson 1996,3). Oppimisympäristö käsite kuvaa perinteisestä opettajajohtoisesta toimin- nasta poikkeavia koulutuskäytäntöjä. Oppimisympäristössä korostuu oppijan oma aktiivisuus ja itse ohjattu opiskelu. Opiskelu tapahtuu osittain si- muloidussa tai autenttisessa reaalimaailman tilanteessa. Opiskelijoilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa opittavan asian kanssa. Opetuksen suunnittelussa korostuu ongelmakeskeisyys. Opiskelu on kokonaisvaltais- ta ja ajallisesti pitkähkö prosessi. Opiskelijan tukena on erilaisia tukihenki- löitä kuten mentori tai erilaisia asiantuntijoita. Tällaisessa ympäristössä opettaja toimii organisaattorina ja tukihenkilönä. (Manninen 2000, 29‒30.) Tiedonvälityksen kehittymisen myötä oppimisympäristö on laajentunut kat- tamaan ne välineet ja informaatiolähteet, joita voidaan käyttää ja seurata eri medioiden kautta sekä koulun ulkopuoliset tapahtumat, joihin opiskelijat voivat suoraan tai virtuaalisesti osallistua osana opiskeluprosessia (Lehti- nen 1997, 21). Oppimisympäristö ohjaa oppijan oppimisstrategian valintaa ja sitä myöten määrittelee koko oppimisprosessin luonnetta. Teknologian käyttö oppimisessa mahdollistaa sellaisten oppimistehtävien, -materiaalien ja -ympäristöjen käyttöä, joissa oppija pakotetaan prosessoimaan tietoa ja käyttämään oppimisen strategioita. Teknologiaperustaisten oppimisympä- ristöjen on sanottu lisäävän oppimisen kannalta hyödyllistä oppimisen pro- 12
sessien läpinäkyvyyttä. Oppimisen prosessit tulevat läpinäkyviksi, koska ne tallentuvat esimerkiksi keskustelujen tai oppilaiden tuotosten muodos- sa. Opiskelija voi verkko-oppimisympäristössä havaita, kuinka hän on siel- lä toiminut ja kuinka muut opiskelijat ovat siellä toimineet. (Salovaara 2006, 110‒113.) Laajasti ymmärrettynä oppimisympäristö käsittää oppimateriaalin sekä fyysisen ja mentaalisen viitekehyksen. Oppimisympäristön teknologiapai- notteinen määritelmä korostaa ympäristön teknisiä elementtejä. Pedagogi- sesti mielekkäissä oppimisympäristöissä on kognitiivisia työkaluja, jotka tukevat, ohjaavat ja laajentavat oppimisprosessia. Ympäristön kommuni- kaatiotyökalut mahdollistavat opiskelijan ja opettajan välisen sekä opiskelijoiden keskinäisen kommunikaation ja yhteistoiminnallisuuden. (Multisilta 1997, 101‒102.) Mielekkään oppimisympäristön määrittelyssä on keskeis- tä oppijan kasvua tukeva ympäristö, joka vahvistaa syvällisen ja monipuo- lisen ymmärryksen rakentumista. Keskeistä on ajattelun ja ongelmanrat- kaisutaitojen kehittyminen, taito argumentoida, kyseenalaistaa ja perustel- la tietoa sekä kyky ja taito luoda ja jakaa tietoa eri keinoin. (Kumpulainen, Krokfors, Lipponen, Tissari, Hilpiö & Rajala 2010, 17.) Oppimisympäristön osatekijöitä ovat sosiaalinen, fyysinen, tekninen ja didaktinen ulottuvuus. Sosiaalinen ulottuvuus tarkoittaa esimerkiksi vuoro- vaikutusta tai mielihyvän ilmapiiriä. Fyysinen ulottuvuus kuvaa esimerkiksi pöytien ja tuolien asettelua ja yleensä fyysisen ympäristön merkitystä. Tekniseen ulottuvuuteen voidaan sijoittaa esimerkiksi välineiden nopeus ja helppokäyttöisyys. Didaktisella ulottuvuudella tarkoitetaan didaktista lähes- tymistapaa, jonka varaan oppiminen on rakennettu. Didaktinen ulottuvuus tekee ympäristöstä oppimisympäristön. (Manninen 2000, 30.) Didaktisella verkkoympäristöllä tarkoitetaan pedagogisesti painotettua verkkoympäris- tön käyttöä (Tella 2001, 27). Oppimisympäristö voidaan määritellä fyysisestä, sosiaalisesta ja kulttuuri- sesta toimintaympäristöstä koostuvaksi kokonaisuudeksi, jossa on muka- na oppiaines. Opiskelu ja oppiminen tapahtuvat siellä. Oppimisympäristöä 13
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8: nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 15 and 16: seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24: Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30: voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32: sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64:
Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66:
tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68:
tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70:
69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72:
vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74:
käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76:
Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78:
teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80:
Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82:
Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86:
85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88:
87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90:
määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92:
voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94:
Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?