LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

Teknisessä roolissa opettajan tehtävänä on auttaa opiskelijoita verkko- oppimisympäristön teknisten asioiden kanssa. (Berge 1995b.) Mason (1991) on tunnistanut opettajalle kolme roolia: organisaattori, sosiaalinen tuki ja älyllinen aktivoija. Organisaattorin roolissa opettaja ohjaa keskusteluja, suunnittelee niille aikataulun sekä antaa ohjeita keskustelus- ta ja muista käytänteistä. Sosiaalisessa roolissa opettaja luo ystävällisen ja sosiaalisen ympäristön oppimiselle esimerkiksi lähettämällä tervetulo- viestejä ja rohkaisemalla keskustelemaan. Opettajan tärkein rooli on kui- tenkin älyllinen aktivoija. Hän ohjaa opiskelijan oppimista. Nevgin ja Tirrin (2003, 165) tekemän tutkimuksen mukaan hyvä verkko- opettaja voidaan luokitella ”asiallinen opettaja” kategoriaan. Asiallinen verkko-opettaja hallitsee opetettavan aineen hyvin, osaa suunnitella ajan- käyttöään, organisoi kurssin tavoitteet ja kulun systemaattisesti. Opettaja voi kuulua myös kategoriaan ”ystävällinen opettaja”, joka luo lämpimän ja kannustavan ilmapiirin, antaa positiivista palautetta ja on helposti tavoitet- tavissa. Hyvä verkko-opettaja on myös kielellisesti vuorovaikutteinen, sti- muloiva, yksilöllisesti suuntautunut sekä multimediaa hyödyntävä. Tella ym. (2001) mukaan verkko-opettajalle voidaan määritellä viisi roolia: motivoija, verkottaja, organisoija, viestijä sekä ohjaaja. Motivoija kannustaa opiskelijoita osallistumaan esimerkiksi tehtävien, materiaalin ja yhdessä tekemisen avulla. Opettaja kannustaa, ymmärtää ja innostaa koko opiskeluprosessin ajan. Motivoija luo kannustavan ja sosiaalisen ilmapiirin, jossa opiskelijat tuntevat kuuluvansa ryhmään. Opettaja verkottajana tarkoittaa sitä, että opettaja rakentaa viestintä- ja asiantuntijaverkkoa, jossa opiskelijat verkottuvat liittymällä siihen ja toimimalla siinä. Opettaja organisoijana tarkoittaa opetuksen ennakkosuunnittelua, välineiden ja sovellusten valin- taa, mediavalintaa sekä opetusjärjestelyjä. Hän siis organisoi opetus- ja opiskeluympäristöjä. Opettaja viestijänä informoi ja opastaa opiskelijoita opiskeluprosessin tukena ja apuna. Viestinnällä on sekä informatiivinen että opiskelua jäsentävä ja ohjaava funktio. Opettaja ohjaajana kuvaa opettajan roolia opiskelijan tukijana ja aktiivisena ohjaajana. 22
Verkko-opettajana toimiminen on monitasoinen ja haastava tehtävä. Eri- tyisesti teknisen avun antaminen työllistää opettajaa. Tämä vähenee sitä mukaa, kun ympäristön käyttäjät tulevat tutuiksi verkko-oppimisen työkalu- jen kanssa. Opettajan opettaessa uutta teknologiaa samaan aikaan oppi- joiden rakentaessa ymmärrystä tieteellisistä asioista, on seurauksena usein epäonnistumista ja turhautumista (Reid-Griffin ja Carter 2004). An- derson, Rourke, Garrison ja Archer (2001) ovat kehittäneet mallin, jonka tavoitteena on ymmärtää verkon kautta tapahtuvaa opetusta ja oppimista kehittämällä analyyttisiä ja mittaavia välineitä, jotka arvioivat yhteisön kriit- tistä diskurssia. Mallin elementit ovat kognitiivinen, sosiaalinen ja opetuk- sellinen läsnäolo. Tässä mallissa puhtaasti sosiaaliset elementit on erotet- tu. Sellaiset opettajan esittämät sosiaaliset näkökulmat, jotka suoraan liit- tyvät sisältöön, kuuluvat opettajan läsnäolon kategoriaan. Opetuksellises- sa läsnäolossa korostuu se, että muukin kuin opettaja voi kuulua tähän kategoriaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö vaihtelee opettajien kesken. Esimerkiksi ikä, sukupuoli ja koulutusaste jakavat opettajia ryhmiin, joissa on eroja osaamisen, käyttötapojen ja asenteiden suhteen. (Ilomäki & Lakkala 2006, 186.) Van Dijck ja Hacker (2003) ovat pohtineet digitaalista kuilua ja luokit- televat tietotekniikan käytön ja tietoteknisten palvelujen saannin neljään ryhmään: digitaalisen kokemuksen puute, tietokoneen ja verkkoyhteyksien puute, digitaalisten taitojen puute sekä merkityksellisten käyttömahdolli- suuksien puute. Digitaalisen kokemuksen puute johtuu tietokonepelosta tai siitä, että uusi teknologia ei kiinnosta tai viehätä. Digitaalisten taitojen puute johtuu tekniikan vaikeakäyttöisyydestä, riittämättömästä koulutuksesta tai sosiaalisen tuen puutteesta. Digitaalisen kuilun painopiste on siirtynyt digitaalisten taitojen sekä merkityksellisten käyttömahdollisuuksien puut- teeseen. (Van Dijk & Hacker 2003.) Suomalaisten opettajien tietotekniikan käytön ongelmat liittyvät keskeisesti siihen, että opettaja ei tiedä, miten tietotekniikkaa voisi parhaiten soveltaa omassa opetuksessa (Ilomäki & Lakkala 2006, 188). 23
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8: nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14: sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16: seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30: voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32: sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66: tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68: tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70: 69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72: vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74:
käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76:
Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78:
teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80:
Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82:
Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86:
85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88:
87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90:
määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92:
voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94:
Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?