LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

tutkimusta varten. Lomakkeen kysymykset sosiaalisen median palvelujen käytöstä opetuksessa sisältävät jonkin verran tulkintamahdollisuuksia. Palveluja oli ryhmitelty esimerkiksi linkkien jakopalveluihin tai yhteisöihin. Jokaisessa kohdassa oli annettu esimerkkejä ryhmään kuuluvista palve- luista. Esimerkkiluettelo ei ollut kattava, eli se ei sisältänyt kaikkia mahdol- lisia palveluja nimeltä. Tämä voi aiheuttaa sen, että vastaaja on ehkä käyt- tänyt jotain sosiaalisen median palvelua, mutta ei ole mieltänyt sen kuulu- van juuri tähän kategoriaan. Optiman objektien käyttöä opetuksessa selvi- tettiin vastaavanlaisella kysymyksellä. Myös tässä kysymyksessä on mah- dollista, että vastaaja ei ole tiedostanut käyttävänsä juuri tiettyä objektia ja vastannut sen mukaan virheellisesti. Vastausvaihtoehdot antavat myös tulkinnan mahdollisuuksia. Esimerkiksi satunnaisesti ja usein merkitsevät eri asioita eri ihmisille. Sosiaalisen median palvelujen sekä Optiman objektien käyttömäärien mittaamisella mitataan näiden ilmiöiden käyttöä. Laa- jemmin kysymysten voidaan arvioida mittaavan verkon tarjoamien palvelujen käyttöä opetuksessa. Kyselylomakkeella saatuja arvoja voidaan verra- ta vastaavantyyppisiin tutkimuksiin ja tulokset ovat samansuuntaisia. Reliabiliteetti viittaa tutkimuksen toistettavuuteen eli saadaanko samoja tuloksia, mikäli samaa ilmiötä mitataan monta kertaa samalla mittarilla. Mittari on reliaabeli, jos vastaukset ovat samoja eri mittauskerroilla. (Met- sämuuronen 2005, 109.) Reliaabeliuteen liittyy mittaukseen kuuluvia seik- koja sekä tarkkuus tutkimuksen toteutuksessa. Arvioinnin kohteena ovat seuraavat seikat: miten onnistuneesti otos edustaa perusjoukkoa, mikä on vastausprosentti, kuinka huolellisesti muuttujia koskevat tiedot on syötetty ja millaisia mittausvirheitä tutkimukseen sisältyy. (Vilkka 2007, 149.) Hirs- järven ja Hurmeen (2008, 186) mukaan reliaabeliudella tarkoitetaan sitä, että tutkittaessa samaan henkilöä kahdella eri kerralla saadaan sama tulos. Tulos on reliaabeli myös silloin, jos kaksi arvioitsijaa päätyy samanlai- seen tulokseen. Kahden rinnakkaisen tutkimusmenetelmän avulla voidaan saada sama tulos. Mittarin reliaabeliutta voidaan laskea rinnakkaismitta- uksella, toistomittauksella tai mittarin sisäisen konsistenssin kautta. Rin- nakkaismittauksessa mittaus voidaan tehdä samaan aikaan eri mittarilla. Toistomittauksessa mittaus tehdään toistamalla samalla mittarilla. Mittaus 90
voidaan myös tehdä samaan aikaan samalla mittarilla. (Metsämuuronen 2005, 66.) Reliabiliteetissa voidaan erottaa kaksi tekijää: stabiliteetti ja konsistenssi. Stabiliteetti kuvaa mittarin pysyvyyttä ajassa. Epästabiilissa mittarissa näkyy olosuhteiden ja vastaajan mielialan sekä muiden satun- naisvirheiden vaikutukset. Konsistenssi tarkoittaa sitä, että kun useista väittämistä koostuva mittari jaetaan kahteen joukkoon väittämiä, kumpikin joukko mittaa samaa asiaa. (Paaso 2008.) Tämän tutkimuksen kyselylomake on reliaabeli. Mikäli mittaukset suoritet- taisiin useita kertoja, vastaukset olisivat samoja. Kyselylomake lähetettiin koko tutkimuksen perusjoukolle eli Lapin yliopiston opettajille. Vastauspro- sentti oli 39,6 %, mikä tämäntyyppisessä kyselyssä on kohtalainen tulos. Vastauksia tuli kaikista tiedekunnista ja kielikeskuksesta. Kysely toteutet- tiin www-kyselynä eli vastaukset tallentuivat suoraan tietokantaan. Vasta- uksista löytyi kaksi vastaajaa, joista toinen oli vastannut vain tiedekun- taa/yksikköä koskevaan kysymykseen ja toinen oli jättänyt kaikki kohdat vastaamatta. Näiden vastaajien vastausrivit poistettiin kokonaan aineistos- ta. Lisäksi vastauksista löytyi yksittäisiä kohtia, joihin ei oltu vastattu. Näi- den vastaajien tietoja ei poistettu, koska aineiston perusteella tarkasteltiin pääosin suoria jakaumia. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa reliaabelius ja validius saavat erilaisia tul- kintoja. Termit liitetään lähinnä kvantitatiiviseen tutkimukseen. Kaiken tutkimuksen luotettavuutta tulisi jollain tapaa arvioida. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta parantaa tutkijan tarkka selostus tutkimuksen toteutta- misesta. (Hirsjärvi ym. 2002, 214.) Laadullisessa tutkimuksessa arviointi pelkistyy tutkimusprosessin luotettavuuteen. Pääasiallisin luotettavuuden kriteeri on tutkija itse ja näin ollen luotettavuuden arviointi koskee koko tutkimusprosessia. Tutkimuksen luotettavuus termiä käytetään korvaa- maan kvalitatiiviseen tutkimukseen liittyvät validiteetin ja reliabiliteetin kysymykset. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan arvioida luotettavuutta kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyvän sisäisen validiteetin sijaan. Luotet- tavuuden arvioinnin tekniikat sisältävät sitoutumisen, havainnoinnin ja triangulaation. Siirrettävyyttä voidaan pitää vastaavuutena ulkoiselle validi- 91
Page 1 and 2:
LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4:
Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6:
8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8:
nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10:
Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12:
kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14:
sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16:
seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18:
Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20:
kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22:
Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24:
Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26:
KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28:
sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30:
voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32:
sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34:
Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36:
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38:
Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66: tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68: tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70: 69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72: vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74: käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76: Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78: teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80: Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82: Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86: 85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88: 87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89: määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 93 and 94: Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96: Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98: Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100: Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102: 101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104: 103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106: 105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108: 107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110: 109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112: 111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114: Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116: Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118: Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?