LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

kaikille avoimia, vaikka joitakin palveluja voidaan määritellä salasanan taakse. Tämä taas ei toisaalta sovi avoimiin ympäristöihin. Haastatteluissa nousi esille myös Facebookin käyttö. Facebookia voi käyttää työkaluna joissakin yhteyksissä esimerkiksi verkostojen sisäisessä tiedottamisessa tai markkinoinnissa. Facebookia ei toisaalta mielletty opiskeluvälineeksi sen visuaalisen ilmeen vuoksi. Opettajien ajattelussa nousee selkeästi esille Lehtisen (1997, 21) kuvaa- ma oppimisympäristö käsitteen laajeneminen käsittämään eri informaatio- lähteiden ja –välineiden kautta käytettävät ja seurattavat mediat. Tämän tutkimuksen pohjalta toteutuu myös Ropon (1996) esittämä käsitys uusille medioille pohjautuvien uusien oppimisympäristöjen vaikea hallittavuus. Se on haaste perinteisen opetuksen kannalta, mutta tarjoaa myös uusia mah- dollisuuksia. Vahtivuoren (2001) käyttötapamallin mukaan sosiaalisen me- dian palvelujen käyttö voidaan kategorisoida tieto- ja viestintätekniikan välineelliseen käyttötapaan. Tieto- ja viestintätekniikka on työväline ja opiskelu tapahtuu tekniikan kanssa. Toisaalta sosiaalinen media voi ra- kentaa tieto- ja viestintätekniikan ympärille tilanteen, jossa oppiminen tapahtuu. Silloin toteutuu yhteisöllinen käyttötapa. 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan eri ta- voilla. Määrällisen tutkimuksen luotettavuus jakautuu validiteettiin ja re- liabiliteettiin. Tutkimuksen validius on tulosta siitä prosessista, jossa tutkija käyttää aiheen tuntemusta, aikaisempia tutkimuksia ja yleistä logiikkaa vakuuttaaksensa valitsemiensa indikaattoreiden järkevyydestä (Alkula ym. 1994, 89‒90). Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että ollaanko tutkimassa sitä, mitä on tarkoitus tutkia. Validi mittari on tulosta hyvästä operationalisoin- nista eli käsitemäärittelystä ja mittareiden luonnista. (Paaso 2008.) Opera- tionalisoinnissa on neljä eri vaihetta: käsitteen yleinen hahmottaminen ja 88
määrittäminen, käsitteen osa-alueiden määritteleminen, siirtyminen teo- reettisesta kielestä konkreettiseen arkikieleen ja indikaattoreihin sekä ope- rationalisoinnin tarkka kuvaaminen (Alkula ym. 1994, 75‒76). Validiteetti jaetaan ulkoiseen ja sisäiseen validiteettiin. Ulkoinen validiteetti tarkoittaa tutkimuksen yleistettävyyttä ja sisäinen validiteettia tutkimuksen omaa luotettavuutta. Sisäistä validiteettia voidaan tarkastella kysymäl- lä esimerkiksi, ovatko käsitteet oikeita tai mitataanko mittarilla sitä, mitä on tarkoitus tai mitkä tekijät mittaustilanteessa vaikuttavat luotettavuutta alen- tavasti. (Metsämuuronen 2005, 57.) Sisäinen validiteetti voidaan jakaa sisällön validiuteen, käsitevalidiuteen ja kriteerivalidiuteen. Sisällön validi- teetin tarkastelussa tutkitaan ovatko mittarissa tai tutkimuksessa käytetyt käsitteet teorian mukaiset ja oikein operationalisoidut sekä kattavatko kä- sitteet riittävän laajasti kyseisen ilmiön. Käsitevalidius tarkastelee yksittäis- tä käsitettä ja sen operationalisointia. Mikäli käsitettä mittaavat osiot mittaavat taustalla olevaa käsitettä, tulee kyseisten osioiden korreloida eli olla yhteydessä keskenään systemaattisemmin kuin muiden muuttujien kanssa. Kriteerivalidius vertaa mittarilla saatua arvoa johonkin arvoon joka toi- mii validiuden kriteerinä. Kriteerinä voi olla esimerkiksi samalla mittarilla mitattu muu pistemäärä tai muulla mittarilla saatu arvo. (Metsämuuronen 2005, 65–66.) Vaikka puhutaan validiudesta eri tavoin, kyse on kuitenkin koko ajan samasta asiasta, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Alkula ym. (1994) käyttävät käsitteitä ennustevalidius, sisällöllinen validius, rakennevalidius ja prosessivalidius. Ennustevalidius viittaa mittarin kykyyn kuvata oikein jotakin ilmiötä mittarin ulkopuolella. Sisällöllisessä validiudessa mittarin sisällön tulee olla tutkittavan käsitteen kannalta järkevä ja perusteltu, jotta mitataan tarkoitettua asiaa. Rakennevalidius on hyvä, mikäli tutkimuksen tulokset ovat sopusoinnussa odotusten kanssa. Prosessivalidius tarkoittaa yleensä kaikkien validiuden kannalta relevanttien vaiheiden mahdollisimman tarkkaa kuvausta. (Alkula ym. 1994, 91‒92.) Tämän tutkimuksen kvantitatiivisen osan tuloksia voidaan yleistää Lapin yliopistoon sekä myös muihin oppilaitoksiin. Tutkimuksen ulkoinen validiteetti on hyvä. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake laadittiin juuri tätä 89
Page 1 and 2:
LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4:
Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6:
8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8:
nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10:
Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12:
kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14:
sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16:
seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18:
Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20:
kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22:
Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24:
Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26:
KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28:
sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30:
voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32:
sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34:
Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36:
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66: tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68: tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70: 69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72: vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74: käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76: Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78: teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80: Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82: Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86: 85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87: 87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 91 and 92: voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94: Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96: Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98: Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100: Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102: 101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104: 103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106: 105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108: 107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110: 109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112: 111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114: Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116: Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118: Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?