LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Ajankohtaista verkko-opettamisesta Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttö on lisääntynyt runsaasti 2000-luvulla yhtä aikaa sen käyttöön liittyvien odotusten kasvaessa. TVT:n opetuskäytön vahvistaminen on myös keskeinen koulutuspoliittinen tavoi- te. Samalla se on osa laajempaa tietoyhteiskunnan kehittymistä. (Opetus- hallitus 2011, 5.) Tällä hetkellä tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksen tukena, opetusmenetelmien täydentämiseen ja opettamisen suun- nitteluun. TVT:n käyttö opetuksessa on pitkälti tiedonhankintaa internetis- tä, esitysten tekemistä Power Point - ohjelmalla sekä havainnollistamista internetin materiaalien avulla. Tämä osaltaan kertoo pedagogisten mallien riittämättömyydestä. (Opetushallitus 2011, 59.) Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus vaatii sekä teknistä että pedagogista osaamista. Sitä voidaan tukea koulutuksella ja riittävillä ohjaus- ja tukipalveluilla. Verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, Suomi on ollut tietotekniikan opetuskäytön kärkimaita. Täällä on tarvittavia laitteita sekä opettajien että oppilaiden käyttöön. Tietoteknistä osaamista löytyy ja tietotekniikan käyttö on runsaampaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. (Eurydice 2004.) Viime vuosikymmeninä koulujen keskeinen kehittämisen painopiste on ollut tieto- ja viestintätekniikan sekä tietoverkkojen käyttö opetuksessa ja oppimisessa (Lehtinen 2002, 12‒13). Siirtyminen perinteisestä opetuk- sesta laajamittaiseen tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen edellyttää yhteisön tukea. Yksittäisen opettajan opetuskäytäntöjen muuttaminen teknologian mahdollisuuksien mukaan ei vielä riitä, mikäli tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan laajamittainen hyödyntäminen. Pysyvän ja laajan muutoksen aikaan saaminen edellyttää sitä, että yksittäiset toimijat voivat
nojautua yhteisön tukeen. Oppilaitoksen johdon on sitouduttava teknisiin ja pedagogisiin uudistuksiin. (Lehtinen, Ilomäki & Hakkarainen 2002, 142.) Vaikka tietotekniikkaa on käytetty opetuksessa jo lähes parikymmentä vuotta, niin monet alkuaikojen ongelmat ilmenevät edelleen. Opettajat tarvitsevat selkeitä käytännönläheisiä ohjeita sekä malleja tieto- ja viestintä- tekniikan hyödyntämiseen opetuksessa. Oleellista on tukea pedagogisia käytäntöjä, eikä vain pelkästään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sinän- sä. Uusien käytänteiden luomiseen ja käyttöönottoon opettajat tarvitsevat lisää työaikaa. Usein opettaja tekee tätä työtä omalla ajallaan. (Ilomäki & Lakkala 2004.) Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää tehokkaana pedagogisena työkaluna. Sen tarjoamat välineet eivät toimi ainoastaan tietovarastona, vaan laajentavat inhimillistä osaamista ja toimivat oppimis- ta tukevan sosiaalisen vuorovaikutuksen kontekstina. Kaikkia tieto- ja vies- tintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia pedagogiikalle ei ole vielä täysin ymmärretty. (Bransford, Brown & Cocking 2000, 230.) Pelkkä tekninen tuki ja toimiva infrastruktuuri eivät riitä lisäämään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa. Opettajien käsitykset esimeriksi oppimisympäristöjen tuomasta lisäarvosta vaikuttavat selkeästi niiden hyödyntämiseen. Lisäksi opettajan ensikäden kokemuksilla verkko-oppimisympäristöistä on vaiku- tuksia siihen, käyttääkö opettaja ympäristöjä jatkossa. (Mahdizadeh, Bie- mans & Mulder 2008.) Salomon (2002) esittää kolme selitystä sille, miksi tieto- ja viestintäteknii- kan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty kouluissa toivotulla tavalla. Ensin- näkin tieto- ja viestintätekniikka integroidaan olemassa oleviin käytäntöihin ja käytetään vain sellaisiin toimintoihin, jotka sopivat vallitsevaan koulutuk- selliseen ajatteluun. Opetusta ei pyritäkään muuttamaan tai kehittämään teknologian mahdollisuuksien avulla. Toisena syynä hän esittää, että monet teknologian opetuskäytön kanssa toimivat ajattelevat tietokoneiden sinällään tuovan muutoksen mukanaan. Tämä johtaa siihen, että pedago- ginen kehittäminen ja oppimiskäytäntöjen muuttaminen jäävät vaille huo- miota. Kolmantena syynä Salomon esittää vääriin asioihin keskittyvän tutkimuksen. Tutkimuksen tulisi keskittyä huomioimaan opetustilanteiden lu- 7
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14: sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16: seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24: Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30: voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32: sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60:
tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62:
Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64:
Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66:
tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68:
tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70:
69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72:
vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74:
käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76:
Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78:
teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80:
Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82:
Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86:
85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88:
87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90:
määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92:
voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94:
Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?