LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

Haastattelut tallennettiin digitaaliselle nauhurille ja siirrettiin sieltä tietoko- neelle. Purkamista varten latasin nauhurin valmistajan nettisivuilta Digital Voice Editor 3 -ohjelman, jonka avulla litteroin tallenteet ensin tekstiedito- riin ja sen jälkeen kopioin ja tallensin tiedostot Word- tekstinkäsittelyohjelmaan. Ensimmäisessä vaiheessa käytin tekstieditoria, koska se toimi yhteen äänieditoriohjelman kanssa siten, että kirjoittamisen yhteydessä äänieditorin ohjauspaneeli näkyi näytöllä koko ajan päällim- mäisenä. Litterointivaiheessa jätin litteroimatta ajattelun tukena ilman merkityksellis- tä sisältöä käytetyt tarpeettomat sanat, fraasit ja toistot kuten esimerkiksi ”tota noin niinku”. Näin aineisto säilyi helposti luettavana ja keskustelun todellista sisältöä kuvaavana. Tutkimuksessa kiinnostus kohdistuu erityi- sesti haastattelussa esiin tuleviin asiasisältöihin. Näin ollen yksityiskohtai- nen litterointi ei ollut tarpeen. (Ruusuvuori 2010, 425.) Litteroitavaa aineistoa oli yhteensä 8 tuntia 22 minuuttia. Litteroitua aineistoa kertyi 118 sivua. Haastattelun ainoaksi tunnistekoodiksi merkitsin kirjaimen H ja juoksevan numeron aineistosta tehtäviä lainauksia varten. Opettajien numerot määrit- telin satunnaisesti. Haastattelun toteuttamisjärjestyksellä ei ollut vaikutusta numerointiin. Numeroinnin käytöllä halusin varmistaa aineiston monipuoli- sen hyödyntämisen myös analyysivaiheessa. Muutaman haastattelun jälkeen totesin ilmenevän aineiston kyllääntymistä eli saturaatiota. Haastatteluissa nousi esille samankaltaisia ilmiöitä. Tältä osin voi todeta, että 12 haastateltavaa oli riittävä määrä. 4.4 Laadullisen aineiston analyysi Hirsjärven ja Hurmeen (2008, 143‒144) mukaan aineiston analyysissa eritellään ja luokitellaan aineistoa. Analyysin tarkoituksena on luoda aineistoon selkeyttä ja tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta (Eskola & Suoranta 1998 137). Aineistoa on tulkittava, jotta sitä voidaan analysoida 44
(Dey 1993, 94). Synteesissä pyritään luomaan kokonaiskuvaa ja esittä- mään tutkittava ilmiö uudessa perspektiivissä. Eri analyysi- ja esittämista- vat ovat pitkälti yhteneviä eri tutkimustyypeissä, mutta jokaisella niistä on jokin selvästi muista erottuva piirre. Tutkimustyyppi määrää ennen kaikkea sitä, mitä tarkastellaan. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 153.) Harvoin pystytään soveltamaan vain yhtä analyysitapaa (Eskola & Suoranta 1998, 161). Oleellinen osa analyysia on aineiston luokittelu. Sen avulla jäsennetään tutkittavaa ilmiötä ja luokkien varassa voidaan kehitellä teoriaa tai nimetä abstraktilla tasolla aineistomassasta keskeiset piirteet. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 147.) Luokittelussa pilkottua aineistoa siirretään tai kopioidaan toi- seen kontekstiin (Dey 1993, 113). Aineiston luokittelu luo pohjan tai ke- hyksen, jonka avulla aineistoa voidaan tulkita, yksinkertaistaa ja tiivistää. Luokittelu jäsentää tutkittavaa ilmiötä. Luokittelun kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineistoon ja tutkijan omaan teoreettiseen tietämyk- seen ja kykyyn käyttää tietoa. Aineistoa voidaan luokitella esimerkiksi tut- kimusongelman, teorian, intuition tai aineiston avulla. Tutkimusväline tai menetelmä voi olla luokittelun pohjana esimerkiksi niin, että teemahaastattelun teemat ovat alustavia luokkia. Luokittelu voidaan toteuttaa myös yh- distelemällä eri seikkoja. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 147‒149.) Luokkien tekeminen voi olla haasteellista. Luokat tulisi pystyä perustelemaan jolla- kin tapaa. Niiden on liityttävä analyyttiseen kontekstiin samalla, kun ne pohjautuvat empiiriseen materiaaliin. (Dey 1993, 96.) Aineiston luokittelun jälkeen seuraavana vaiheena on aineiston uudelleenjärjestely luokittelun mukaisesti. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 147‒149.) Teemoittelussa aineiston analyysivaiheessa tarkastellaan sellaisia aineistosta esille nousevia piirteitä, jotka ovat yhteisiä usealle haastateltavalle. Ne voivat perustua teemahaastattelun teemoihin tai nousta esiin niiden perusteella. Lisäksi yleensä tulee esille useita uusia teemoja. Analyysissa esiin nostetut teemat perustuvat tutkijan tulkintaan haastateltavan puhees- ta. (Hirsjärvi & hurme 2008, 173.) Teemoiteltavasta aineistosta voidaan poimia ja esittää sen sisältämät keskeiset aiheet. Usein analyysi jää tema- 45
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8: nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14: sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16: seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24: Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30: voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32: sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66: tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68: tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70: 69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72: vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74: käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76: Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78: teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80: Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82: Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86: 85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88: 87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90: määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92: voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94: Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?