LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa vaatii opettajalta muutoksia pedagogiseen ajatteluun. Opettajalla tulisi olla oppimis- ja tietoteoreettinen käsitys pedagogisen kehittämisen taustalla olevista periaatteista ja hänen tulisi oppia uudenlaisia pedagogisia käytäntöjä omassa työssään. (Ilomäki & Lakkala 2006, 191‒192.) Epäonnistumisen ja osaamattomuuden pelko voi olla syynä tieto- ja viestintätekniikan vähäisessä käytössä. Opettajuu- den haasteet voivat sekoittaa ammatillista ajattelua kun huomaa, että ei osaa tai ei tiedä samalla tavalla kuin ennen. Esiin voi tulla tarve käyttää teknistä tai verkkopedagogista tukea. (Tissari ym. 2004, 110.) Tukena osaamisen kartuttamisessa voi olla tutustuminen verkko-opetuksen hyviin käytäntöihin, esimerkiksi seuraamalla minkälaisia verkko-opetusratkaisuja on toteutettu kansallisesti ja kansainvälisesti (Löfström, Kanerva, Tuuttila, Lehtinen & Nevgi 2006, 77). Koiviston ja Ilomäen (2001, 216) tutkimuksen mukaan suurimmiksi tieto- koneiden opetuskäytön esteiksi opettajat ilmoittivat puutteelliset tietotekni- set taidot sekä epävarmuuden siitä, miten tietotekniikkaa tulisi hyödyntää opetuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä rajoitti myös opettajien vaikeudet saada riittävästi laitteita ja pedagogisesti mielekkäitä oh- jelmia käyttöönsä. (Koivisto & Ilomäki 2001, 216.) Verkko-oppimisympäristöjen käytössä tuen saatavuus on oleellisen tärke- ää. Lapin yliopistossa vuonna 2008 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei saa riittävästi tukea verkko-opetukseen tai TVT:n käyttöön opetuksessa. Samassa selvityksessä todettiin yhdeksi tukeen liittyväksi ongelmaksi tukipalvelujen hajauttaminen opetuksen kehittämis- palveluiden, atk-yksikön sekä tiedekuntien ja laitosten kesken. Tehtävän- jako tuen osalta oli epäselvä. Vastaajat kaipasivat yhden luukun periaatet- ta eli keskitettyä tukipalvelua, jossa asiantuntijuutta löytyisi eri tarpeisiin. Tukipalvelujen resursseja toivottiin lisää. Opettajat arvioivat kyselyssä myös omaa osaamistaan. Vastaajat totesivat, että verkko- oppimisympäristöt ovat hallinnassa hyvin, mutta pedagogisten mallien ja 30
sovellusten käyttöön tarvitaan apua. (Suopajärvi-Puttonen & Syrjäkari 2008, 11‒13.) Opettajilla on selkeä verkko-opettamiseen liittyvän osaamisen tarve. Greenhalgh (2001) on koonnut suosituksia tietokoneavusteista opetusta varten. Oppilaitosten tulisi investoida henkilöstön kehittämiseen. Opettajat tarvitsevat aikaa ja resursseja verkon palvelujen hyödyntämiseen opetuksessa. Opettajille tulisi olla saatavilla keskitetty resurssivarasto. Resurssi- en, osaamisen ja ideoiden vaihdon tulisi olla mahdollisimman helppoa. Erilaisten menetelmien käytön tulisi olla mahdollista. Kurssien tulisi olla helposti muokattavissa ja päivitettävissä sekä liitettävissä perinteisiin ope- tusmateriaaleihin. Henkilökuntaa tulisi palkita ja kannustaa tieto- ja viestin- tätekniikan käyttämiseen. Poikkitieteellinen lähestymistapa verkko- opetuksen kehittämisessä on tärkeää. Kehittämisessä tarvitaan sekä pe- dagogista, sisällöllistä että teknistä osaamista. Vuorovaikutteisen teknolo- gian käyttöön liittyy haasteita, kun uusia teknologioita pyritään viemään hitaasti muuttuviin organisaatioihin. (Greenhalgh 2001.) 3 TUTKIMUSTEEMAT JA NIIHIN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Tässä tutkimuksessa on 3 tutkimusteemaa: 1. Verkko-opetuksen toimintaympäristö Lapin yliopistossa 2. Verkko-oppimisympäristöjen käyttö opetuksessa Lapin yliopistossa 3. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa Lapin yliopistossa Tämän tutkimuksen tutkimusteemat ja niihin liittyvät tutkimuskysymykset esitetään taulukossa 1. 31
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8: nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14: sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16: seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24: Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29: voista on myös se, että opiskelij
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66: tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68: tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70: 69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72: vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74: käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76: Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78: teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80: Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82:
Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86:
85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88:
87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90:
määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92:
voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94:
Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?