LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

kaikille avoimia, vaikka joitakin palveluja voidaan määritellä salasanan
taakse. Tämä taas ei toisaalta sovi avoimiin ympäristöihin. Haastatteluissa
nousi esille myös Facebookin käyttö. Facebookia voi käyttää työkaluna
joissakin yhteyksissä esimerkiksi verkostojen sisäisessä tiedottamisessa
tai markkinoinnissa. Facebookia ei toisaalta mielletty opiskeluvälineeksi
sen visuaalisen ilmeen vuoksi.
Opettajien ajattelussa nousee selkeästi esille Lehtisen (1997, 21) kuvaa-
ma oppimisympäristö käsitteen laajeneminen käsittämään eri informaatio-
lähteiden ja –välineiden kautta käytettävät ja seurattavat mediat. Tämän
tutkimuksen pohjalta toteutuu myös Ropon (1996) esittämä käsitys uusille
medioille pohjautuvien uusien oppimisympäristöjen vaikea hallittavuus. Se
on haaste perinteisen opetuksen kannalta, mutta tarjoaa myös uusia mah-
dollisuuksia. Vahtivuoren (2001) käyttötapamallin mukaan sosiaalisen me-
dian palvelujen käyttö voidaan kategorisoida tieto- ja viestintätekniikan
välineelliseen käyttötapaan. Tieto- ja viestintätekniikka on työväline ja
opiskelu tapahtuu tekniikan kanssa. Toisaalta sosiaalinen media voi ra-
kentaa tieto- ja viestintätekniikan ympärille tilanteen, jossa oppiminen ta-
pahtuu. Silloin toteutuu yhteisöllinen käyttötapa.
8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS
Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan eri ta-
voilla. Määrällisen tutkimuksen luotettavuus jakautuu validiteettiin ja re-
liabiliteettiin. Tutkimuksen validius on tulosta siitä prosessista, jossa tutkija
käyttää aiheen tuntemusta, aikaisempia tutkimuksia ja yleistä logiikkaa
vakuuttaaksensa valitsemiensa indikaattoreiden järkevyydestä (Alkula ym.
1994, 89‒90). Validiteetilla tarkoitetaan sitä, että ollaanko tutkimassa sitä,
mitä on tarkoitus tutkia. Validi mittari on tulosta hyvästä operationalisoin-
nista eli käsitemäärittelystä ja mittareiden luonnista. (Paaso 2008.) Opera-
tionalisoinnissa on neljä eri vaihetta: käsitteen yleinen hahmottaminen ja
88