LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

tala, Karonen, Koskiniemi, Kosunen, Lindén, Luhtala, Nissinen, Nordlund, Simell, Sukuvaara & Väyrynen 2010, 14.) Sosiaalisen median käsite voidaan ymmärtää myös yläkäsitteenä, jonka alla voi olla hyvin erilaisia verk- kosisältöihin liittyviä kulttuurisia käytäntöjä ja ihmisiä, jotka niitä käyttävät. Osa sisällöistä on jo vakiintuneita, kun taas osa niistä on vasta muotoutu- massa. (Lietsala & Sirkkunen 2008, 17‒18.) Sosiaalisen median tyyppisiä työkaluja löytyy kaupallisista oppimisympä- ristöistä. Vaikka uudet teknologiat ovat saaneet runsaasti huomiota ja ovat laajasti käytössä ei-koulutuksellisissa yhteyksissä, niin niitä on omaksuttu koulutukseen vain vähän. (Weller, Pegler & Mason 2005.) Yleisimpiä ope- tuskäytössä olevia sosiaalisen median palveluja ovat blogit ja wikit. Lisäksi käytetään kuvien ja videoiden säilytys- ja jakopalveluja, virtuaalimaailmoja sekä erilaisia yhteisöjä. Sosiaalisen median käyttöön opetuksessa liittyy monia näkökulmia. Esi- merkiksi palvelujen käyttöehtoihin ja tai käyttäjäsopimuksiin ei yleensä pe- rehdytä kovinkaan huolellisesti. Käytettäessä maksutonta internetissä ole- vaa palvelua käyttäjän on hyväksyttävä palvelun käyttöehdot. Hyväksymi- nen tapahtuu usein ehtoja lukematta. Vastikkeetta tarjottavien palvelujen takana saattaa olla liiketoimintaidea, jonka tuottavuus perustuu henkilötie- tojen käsittelyyn. Palvelua käytettäessä syntyy tietoja esimerkiksi käyttäjän kiinnostuksen kohteista. Näiden tietojen perusteella voidaan kohdentaa vaikka bannerimarkkinointia. (Aarnio 2010.) Pitkään opetusorganisaatioissa käytettävät tietoverkkopalvelut olivat organisaation tuottamia. Hallintoyksiköt ovat näissä tilanteissa harkinneet, että miten esimerkiksi lain vaatimukset henkilötietojen käsittelyssä täyttyvät. Sosiaalisen median palvelujen yhteydessä tätä prosessia ei yleensä käydä läpi. Usein palvelua kokeilumielessä käyttänyt opettaja päättää ottaa palvelun käyttöön tarkoitukseen soveltuvana. Osa suosituista palveluista ei täytä Suomen lain kriteerejä henkilötietojen käsittelyn suhteen. Haasteena tilanteessa onkin se, että kuka kantaa vastuun, jos palvelun tarjoaja me- nettelee lainvastaisesti, esimerkiksi henkilötietojen kanssa. Huomionar- 28
voista on myös se, että opiskelijalla ei ole velvollisuutta rekisteröityä ulko- puolisen palveluntarjoajan kanssa. Oppilaitoksilla ei ole oikeutta velvoittaa oppilasta solmimaan sopimusta jonkin muun organisaation tai palveluntarjoajan kanssa. Oman pohdintansa aiheuttaa myös se, että onko opettajilla oikeus rekisteröityä palveluihin opettajina, edustamaan työnantajaa. (Aar- nio 2010.) 2.6 Haasteena ajankäyttö ja osaaminen Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan opetus- ja tutkimushenki- löstön vuosittainen työaika on 1600 tuntia. Opetushenkilöstön työsuunni- telmat tehdään eri tiedekuntien omien käytäntöjen mukaisesti myös verkko-opetukseen käytettävän ajan osalta. Verkon palvelujen hyödyntäminen opetuksessa vie runsaasti aikaa erityi- sesti silloin kun opintojakso viedään ensimmäistä kertaa verkko- oppimisympäristöön. HelLa-tutkimuksen mukaan keskeisiä verkko- opetuksen suunnittelun ja toteutuksen onnistumisen edellytyksiä ja haas- teita ovat toteutuksen kiireettömyys ja realistinen ajanhallinta (Tissari ym. 2004, 111). Verkkokurssin toteuttaminen on kokonaisuudessaan pitkä prosessi. Kurssin tavoitteet on määritelty tutkintovaatimuksissa ja ne anta- vat raamit kurssin opetukselle ja ohjaukselle. Opettajan on mietittävä esimerkiksi mitä opiskelijoiden halutaan oppivan, millaista oppimateriaalia käytetään tai miten opiskelu vaiheistetaan. (Holkko & Rautakoura 2003, 93.) Verkko-opetuksen nopea kehittyminen on haastanut perinteisen opetuksen menetelmät. Verkkokurssien määrän lisääntyminen ja tehokkuus- paineet ovat vaikuttaneet opettajien työajan käyttöön. Opettajien jatkuvana huolena on verkko-opetukseen käytetty aika. Ajankäytön yksi keskeinen tekijä on verkossa käytettävän ajan jakautuminen lähes jokaiselle opinto- jakson keston päivälle. Verrattuna perinteiseen kontaktiopetukseen, jossa opettaja tapaa opiskelijat luokassa muutaman kerran, on opettajan oltava verkossa läsnä päivittäin ja usein jopa monta kertaa päivässä. Verkkokes- kustelujen ohjaaminen ja arviointi vie runsaasti aikaa. (Lazarus 2003.) 29
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8: nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13 and 14: sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 15 and 16: seen, opiskelijoiden omia sivuja ja
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24: Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 31 and 32: sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66: tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68: tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70: 69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72: vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74: käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76: Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78: teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80:
Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82:
Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86:
85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88:
87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90:
määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92:
voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94:
Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?