LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

More documents

Recommendations

Info

tarkasteltaessa on erotettava toisistaan ympäristö ulkoisena realiteettina ja jokaisella yksilöllä siitä olevana havaintona. Uusille medioille pohjautuvat oppimisympäristöt ovat vaikeasti hallittavia. Miltei kaikki on avointa ja saa- tavilla verkkojen kautta. Siellä oleva aines on viihteen ja asian sekoitusta. Tämä on toisaalta haaste perinteisen opetuksen suunnittelun kannalta, mutta tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. (Ropo 1996.) Manninen (2000) on käyttänyt Paulsenin mallia pohjana tarkastellessaan avoimen oppi- misympäristön osatekijöitä. Paulsenin (1993) mukaan tulevaisuuden opis- kelijat etsivät joustavuutta ja vapautta samaan aikaan kun he tarvitsevat yhteisöllisyyttä ja sosiaalista yhtenäisyyttä. Avoimessa oppimisympäristössä pyritään saamaan optimaalinen jousta- vuus ajan, paikan, menetelmien, toteutustapojen ja oppisisältöjen suhteen. Avoimessa oppimisympäristössä opiskelija voi työskennellä ja opiskella omaan tahtiin. Oppimisympäristö avautuu monissa eri ympäristöissä ja konteksteissa. Esimerkiksi verkkoympäristössä on mahdollista hyödyntää multimediaa, 3D -teknologiaa ja simulaatioita. (Nevgi & Tirri 2003, 17.) Avoimessa oppimisympäristössä opiskelija voi valita niitä välineitä ja mate- riaaleja, jotka parhaiten auttavat häntä oppimisessa. Oppimisympäristö voi olla avoin myös työtapojen, -välineiden tai -materiaalien suhteen. Avoi- messa oppimisympäristössä korostuu lisäksi spontaani oheisoppiminen. (Meisalo ym. 2000, 66.) Virtuaalinen oppimisympäristö tarkoittaa internetissä toimivaa ohjelmistoa ja sivustoja, joissa toimitaan tietokoneiden ja verkkoyhteyden välityksellä. Britain ja Liber (1999) korostavat virtuaalisen oppimisympäristön roolia viestinnän ja materiaalin jakamisen yhdistäjänä. Virtuaalinen oppimisym- päristö yhdistää tietokonevälitteisen viestinnän työkalut mahdollisuuteen jakaa verkon kautta kurssimateriaalia. Virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttäjät voidaan eritellä kahteen ryhmään: opiskelijoihin ja opintojen oh- jaajiin. Ohjaajilla on yleensä käytössä opiskelijoita enemmän työkaluja ja etuoikeuksia, jotka sallivat heidän lisätä materiaalia, luoda kursseja ja seu- rata opintojen edistymistä. Virtuaalisista oppimisympäristöistä löytyy yleensä kurssialusta, ilmoitustaulu, sähköposti, työkaluja vuorovaikutuk- 14
seen, opiskelijoiden omia sivuja ja osallistujalistoja, tehtäviä, arviointeja, multimedia-työvälineitä, kalenteri, tiedostojen lataus, merkkaustyökalu se- kä navigointi. (Britain & Liber 1999.) Verkkopohjainen oppimisympäristö on toteutettu internetiä ja verkkotekno- logiaa hyödyntäen. Se muodostuu pääosin hypertekstirakenteista, hyper- mediasta, linkeistä, keskustelualueista ja muista vuorovaikutuskanavista sekä mahdollisesti vuorovaikutteisista, ohjelmoiduista sivuista ja tekstinkä- sittelyohjelmista. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen yhteydessä voidaan käyttää seuraavia metaforia: verkkopohjainen oppimisympäristö kal- vopankkina ja informaatiovarastona, verkkopohjainen oppimisympäristö verkostona, verkkopohjainen oppimisympäristö rakenteena ja verkkopohjainen oppimisympäristö virtuaaliluokkana. (Manninen 2000, 36‒39.) Verkko-oppimisympäristö voidaan kuvata teknologia-avusteiseksi oppi- misympäristöksi, joka hyödyntää internetin palveluja opetuksessa tavoit- teena oppimistulosten parantaminen (Basioudis & De Lange 2009). Verk- ko-oppimisympäristö tarjoaa virtuaalisen toimintatilan opiskelua ja opetus- ta varten. Laajimmillaan verkko-oppimisympäristö voi olla verkkokurssien muodostama kokonaisuus, jossa opintoneuvonta- ja opintotoimistopalvelut sekä opetuksen tukipalvelut on toteutettu verkossa. Yleensä verkko- oppimisympäristössä on teksteistä, grafiikasta ja multimediasta rakentuva monimuotoinen hypertekstirakenteinen oppimateriaali. Ympäristössä mahdollistuu samanaikainen ja eriaikainen kommunikaatio esimerkiksi vi- deokonferenssin, chatin tai keskustelufoorumin muodossa. Verkossa mahdollistuu myös materiaalin säilytys, hallinnointi ja ylläpito. (Nevgi & Tirri 2003, 20.) Yliopistojen tieto- ja viestintätekniikkaa soveltavia toimintaympäristöjä voidaan luokitella useilla tavoilla. Pohjonen esittää ympäristön kuvaamiselle ja keskinäiselle vertailulle lähtökohdan kuviossa 2. 15
Page 1 and 2: LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUK
Page 3 and 4: Opettajien kokemukset verkko-oppimi
Page 5 and 6: 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS ........
Page 7 and 8: nojautua yhteisön tukeen. Oppilait
Page 9 and 10: Viitekehyksen lähtökohtana on ope
Page 11 and 12: kartoitettiin verkko-oppimisympäri
Page 13: sessien läpinäkyvyyttä. Oppimise
Page 17 and 18: Webin resursseja ja ominaisuuksia.
Page 19 and 20: kä tiedonrakentamisen työvälinee
Page 21 and 22: Opettaja on myös viestijä, verkot
Page 23 and 24: Verkko-opettajana toimiminen on mon
Page 25 and 26: KUVIO 5. Monitasomallin kuusi tasoa
Page 27 and 28: sä käyttötavassa opiskelu tapaht
Page 29 and 30: voista on myös se, että opiskelij
Page 31 and 32: sovellusten käyttöön tarvitaan a
Page 33 and 34: Ensimmäisen tutkimusteeman osalta
Page 35 and 36: Kvantitatiivisessa tutkimuksessa ke
Page 37 and 38: Tässä tapauksessa menetelmiä kä
Page 39 and 40: neistonkeruumuoto, jossa ollaan vä
Page 41 and 42: ta jättäneitä vastaajia ei poist
Page 43 and 44: Luvan saatuani sain Optima-tukihenk
Page 45 and 46: (Dey 1993, 94). Synteesissä pyrit
Page 47 and 48: 5 VERKKO-OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRIS
Page 49 and 50: yhteistyössä sidosryhmien kanssa
Page 51 and 52: muuttaa yhteystietojaan, ilmoittaut
Page 53 and 54: maan työtilakohtaisesti profiileja
Page 55 and 56: % KUVIO 9. Keskustelualueen, chatin
Page 57 and 58: % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 59 and 60: tä, roolilomaketta, monivalinta- j
Page 61 and 62: Haastattelut toivat esille ympäris
Page 63 and 64: Tuen osalta nousi esille epätietoi
Page 65 and 66:
tullut selkeää organisaatiota ja
Page 67 and 68:
tutkimukseen ja kehittämiseen tava
Page 69 and 70:
69 Sinne on helppo sitte antaa pala
Page 71 and 72:
vaativat kontaktiopetusta, mutta my
Page 73 and 74:
käytettiin sekä opetuksen järjes
Page 75 and 76:
Vaikka iLinciä käytetään luenno
Page 77 and 78:
teutus vievät kaikki oman osansa.
Page 79 and 80:
Verkon palvelujen hyödyntäminen o
Page 81 and 82:
Kuvion 14 mukaan blogipalvelut, esi
Page 83 and 84:
% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Page 85 and 86:
85 Se kirjoittamisen luonne blogiin
Page 87 and 88:
87 Facebookki on aina niinku se sam
Page 89 and 90:
määrittäminen, käsitteen osa-al
Page 91 and 92:
voidaan myös tehdä samaan aikaan
Page 93 and 94:
Käytetyimpiä palveluja ovat blogi
Page 95 and 96:
Verkon tarjoamien palvelujen käytt
Page 97 and 98:
Kehittämisehdotuksina esille nouse
Page 99 and 100:
Berends, M. & Zottola, G. 2009. A P
Page 101 and 102:
101 Greenhalgh, T. 2001. Computer a
Page 103 and 104:
103 Lapin yliopisto. b. iLinc -etä
Page 105 and 106:
105 Manninen, J. 2000. Kurssikoulut
Page 107 and 108:
107 Paulsen, M. 1993. The Hexagon O
Page 109 and 110:
109 Tella, S. & Mononen-Aaltonen, M
Page 111 and 112:
111 Wong-Bushby, I. 2000. A Distanc
Page 113 and 114:
Virtuaalimaailmat, esimerkiksi, Sec
Page 115 and 116:
Liite 2: Haastattelurunko TAUSTATIE
Page 117 and 118:
Liite 3: Optima Discendumin objekti
show all

LAPIN YLIOPISTON OPETTAJIEN KOKEMUKSIA VERKKO ... - Doria

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?