Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kunnioittavan palauteprosessin mukaisesti, organisatorisesta näkökulmasta tuloksena saattaa<br />
olla henkilöstö, joka käyttää saamansa palautteen tehokkaasti hyödykseen työntekijä-<br />
kehityksessään ja joka pyrkii jatkuvasti saamaan lisää tietoa omasta työssä suoriutumisestaan<br />
ja kehittymään itsenäisesti sen pohjalta. Väitän, että tällainen itsensä johtamiseen kykenevä ja<br />
työntekijyyttään jatkuvasti kehittävä henkilöstö on keskeinen kilpailukyvyn edellytys<br />
yrityksille modernissa liiketoimintaympäristössä, jonka olosuhteissa – jotka määrittelevät<br />
mitä työssä onnistuminen on – vain muutos on pysyvää.<br />
5.3 Jatkotutkimusehdotuksia<br />
On toivottavaa, että palautteen kykyä edistää palautteen vastaanottajan kunnioituksen<br />
kokemista tutkittaisiin tulevaisuudessa lisää. Tämä tutkimus pyrki tuomaan esille kunnioi-<br />
tuksen kokemisen yhtenä mahdollisena ”mittarina” palautejärjestelmän toimivuudelle ja<br />
palautteen tarkoituksen täyttymiselle. Tämä on perusteltua, sillä palautejärjestelmien<br />
toimivuuden mittauksen tehokkuutta rajoittavat useat mittausvirheisiin ja psykometriaan<br />
liittyvät haasteet (Roberson & Stewart, 2006), joten palautejärjestelmien toimivuuden<br />
määrittämiseksi on pyrittävä löytämään uusia mittareita.<br />
Yksi mahdollisista mittareista palautejärjestelmän toimivuudelle on reilu ja oikeude-<br />
nmukainen kohtelu palauteprosessissa (Levy & Williams, 2004). Kuten tässä tutkimuksessa<br />
osoitettiin, kunnioittava kohtelu edistää paitsi kunnioituksen kokemista, myös reiluuden ja<br />
oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Kunnioituksen kokeminen käsittää myös työntekijän<br />
halujen ja tarpeiden huomioinnin. Näin ollen kunnioituksen kokemisen mittaaminen on yksi<br />
mahdollinen keino selvittää palautejärjestelmien toimivuutta. Sen mittaamiseen liittyy<br />
kuitenkin myös psykometrisia ongelmia, joten sen mittaaminen kaipaa lisätutkimusta. Kun-<br />
nioituksen kokemisen soveltuvuutta palautejärjestelmien toimivuuden mittaamiseen tulee<br />
myös tutkia lisää, jotta kunnioituksen kokemista voitaisiin käytännössä soveltaa tehokkaam-<br />
pien palautejärjestelmien kehittämiseen ja jalkauttamiseen.<br />
Palautteen vastaanottajaan liittyvien tekijöiden ja ominaisuuksien tarkastelu jäi tämän<br />
tutkimuksen empiirisessä osiossa vähälle huomiolle, sillä kuten todettua, niiden tarkastelu<br />
olisi edellyttänyt psykologisia testejä, joiden suorittamiseen tässä tutkimuksessa ei ollut<br />
resursseja. Tämän pohjalta ehdotan jatkotutkimusta, jossa palautteen vastaanottajaan liittyviä<br />
96