Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto

ja sinnikkyydellä. He kokevat, että kova työ on avain menestykseen ja taituruuteen eri
aktiviteeteissa. He keskittyvät kehittämään omaa kyvykkyyttään hallitsemalla uusia tilanteita
ja hankkimalla uusia taitoja. Suoriutumistavoiteorientoituneisuus liittyy puolestaan
kokonaisuuksien itsenäisyyteen – suoritustavoiteorientoituneet henkilöt näkevät omat kykyn-
sä synnynnäisinä ominaisuuksina, joita on haastavaa muuttaa. Näin ollen he näkevät pyrki-
mykset kehittää tiettyjä kykyjä hedelmättöminä. He näkevät kovan työn lähinnä keinoksi
kompensoida kyvyttömyyttä. He pyrkivät demonstroimaan ja validoimaan oman kyvyk-
kyytensä riittävyyttä tavoittelemalla tietoisesti heidän omaa kyvykkyyden käsitystään
vahvistavaa tietoa sekä välttämällä negatiivisia arvioita heidän saavutuksistaan (VandeWalle,
2003; Janssen & Prins, 2007).
Eri näkemykset kykyjen muuttumattomuudesta ja työstä niiden muuttamiseksi näiden kahden
ihmisryhmän välillä merkitsevät sitä, että he tulkitsevat myös palautteen tarkoituksen eri
tavalla. Oppimistavoiteorientoituneet ovat taipuvaisia näkemään palautteen hyödyllisenä,
diagnostisena tietona ja ohjenuorana siitä, kuinka he voivat korjata virheitä toiminnassaan ja
kuinka he voivat kehittää niitä pätevyyksiään, joita taituruus tietyssä työssä edellyttää (Farr,
1993). Suoriutumistavoiteorientoituneet ovat puolestaan taipuvaisia näkemään palautteen
itseä arvioivana ja tuomitsevana ja tietona henkilön kyvykkyydestä (Kanfer, 1990; Bobko &
Colella, 1994). On huomioitavaa, että nämä profiloinnit ovat teoriapohjaisia. On mahdollista,
että kukaan ei kuulu dikotomisesti vain toiseen näistä ryhmistä. Sen sijaan on mielekkäämpää
ajatella, että kukin meistä on orientoituneisuudeltaan tietty yhdistelmä oppimis- ja suoriutu-
mistavoitteellisuutta. (VandeWalle, 2003).
VandeWallen (2003) teoreettisen mallin mukaan oppimistavoiteorientoituneet käyttävät
saamaansa palautetta todennäköisemmin muuttaakseen työntekonsa sisältöä ja/tai suuntaa.
VandeWalle päättelee teoreettiselta pohjalta, että he ovat vastaanottavaisempia negatiivisen
palautteen suhteen ja että he hyväksyvät todennäköisimmin palautteen, jonka on antanut
henkilö, jonka he kokevat arvioidun työn suhteen asiantuntevaksi. Janssenin ja Prinsin (2007)
empiirisen tutkimuksen havainnot tukevatkin näkemystä, että oppimistavoiteorientoituneet
suosivat palautetta, joka tukee heidän kehitystään työntekijänä. Näin ollen negatiivinen
palaute, joka on peräisin asiantuntevasta palautteen lähteestä, edistää todennäköisimmin
heidän kunnioituksen kokemistaan.
44