Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto

antamalla vaikuttaa alaisen toimintaan lisäämällä sen tarkoituksenmukaisuutta yrityksen
tavoitteiden suhteen. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on puolestaan uskomus siitä, että
palautteella voidaan edistää kunnioituksen kokemista palautteen vastaanottajassa.
Kolmen ehdon on täytyttävä, jotta palaute voisi saada aikaan reaktion sen vastaanottajassa: 1)
palautteen on oltava sisällöltään palautteen vastaanottajalle relevanttia, eli palautteen täytyy
sisältää tietoa palautteen vastaanottajan toiminnassa suoriutumisesta; 2) palautteen antajan
täytyy välittää palaute palautteen vastaanottajalle; 3) palautteen vastaanottajan täytyy
hyväksyä palaute. Tämä näkemys on johdettu Ilgenin ym. (1979) mallista, joka kuvaa
palauteprosessia ja sen osatekijöiden välisiä suhteita.
Palautteen antajat välittävät organisaatioissa palautetta palautteen vastaanottajille
palautejärjestelmien kautta. Palautejärjestelmät voidaan luokitella palautteen lähteiden
lukumäärän perusteella kahteen eri luokkaan: 1) perinteiset palautejärjestelmät, jossa palaute
liikkuu ylhäältä alas ja on peräisin yhdestä palautteen lähteestä, tyypillisesti esimieheltä; 2)
useamman lähteen palautejärjestelmät, jossa palaute on lähtöisin useasta eri lähteestä. Vaikka
tämä tutkimus keskittyykin perinteisiin palautejärjestelmiin, myös useamman lähteen
palautejärjestelmiä tarkastellaan. Tämä on perusteltua, sillä ne ovat sitten 1980-luvun
loppupuolen olleet suosittuja organisaatioissa (Coates, 1998). Näitä tarkastellaan kuitenkin
vain teoreettiselta pohjalta. Tarkastelu on perusteltua myös ymmärryksen muodostamiseksi
siitä, miksi empiirisen tutkimuksen kohdeorganisaation tutkittavat työntekijät saavat
”perinteistä palautetta”.
Aluksi, luvussa 2.1, käsitellään kunnioitusta käsitteenä. Luku 2.2 puolestaan esittelee
palautetta tutkimuskirjallisuuden valossa käsitellen ensin perinteistä ylhäältä alas, esimieheltä
alaiselle suuntautuvaa palautetta. Toiseksi käsitellään useamman lähteen palautetta.
Perinteisen ja useamman lähteen palautteen esittelyn jälkeen näitä kahta palautejärjestelmää
vertaillaan keskenään. Näitä kahta palautejärjestelmää keskenään vertailemalla on tarkoitus
luoda kokonaisvaltainen pohja palautteen ymmärtämiseksi kunnioituksen kokemiseen
yhdistettävänä tekijänä. Tämän jälkeen, luvussa 2.3, käsitellään palautetta
tutkimuskirjallisuuden pohjalta sen sisällön ja sävyn suhteen. Luvussa 2.4 käsitellään
puolestaan tutkimuskirjallisuuden valossa tekijöitä, jotka liittyvät palautteen antajaan ja sen
antamiseen kunnioituksen kokemista edistävällä tavalla. Luku 2.5 käsittelee tästä
9