Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kun aineisto kerätään haastatteluilla, sen luotettavuutta voidaan parantaa suorittamalla<br />
esihaastatteluita. Niissä voidaan tunnistaa tekijöitä, jotka voivat uhata aineiston keräämisen<br />
luotettavuutta. Näitä ovat esimerkiksi haastattelukysymysten muotoilu, haastattelulle varatun<br />
ajan riittävyys sekä tallennuslaitteiston toimivuus ja laatu. Myös nauhoitus itsessään ja<br />
nauhoitteiden litterointi sekä riittävän pitkien haastatteluotteiden esittäminen tutkimus-<br />
raportissa lisäävät tutkimuksen reliabiliteettia. (Silverman, 2006). Tässä tutkimuksessa edellä<br />
mainittuja keinoja on käytetty hyväksi tutkimuksen korkeamman reliabiliteetin takaamiseksi.<br />
Tietokoneavusteinen aineiston analysointi olisi mahdollisesti tuonut teemojen löytämiseen<br />
aineistosta sekä aineistopohjaisten tulkintojen tekemiseen järjestelmällisyyttä ja täten lisännyt<br />
tutkimuksen reliabiliteettia. Myös toisen tutkijan tekemä analyysi samasta aineistosta olisi<br />
parantanut tutkimuksen luotettavuutta. (Silverman, 2006). Näihin minulla ei kuitenkaan ollut<br />
resursseja käytettävissäni. Tutkimuksen luotettavuutta olisi lisännyt myös se, että analyysin<br />
toimivuutta olisi testattu keskustelemalla siitä rakentavasti toisen tutkijan, kuten esimerkiksi<br />
tutkimuksen ohjaajan, kanssa. (Berlin, 2008). Tätä en kuitenkaan tehnyt.<br />
Kuten aiemmin aineiston analysointitapaa esitellessä todettiin, temaattinen analyysi on<br />
menetelmänä joustava, joten siihen liittyy tiettyjä metodologisia vapauksia. Temaattisen<br />
analyysin metodologinen joustavuus jättää kuitenkin tilaa kritiikille. Tämä kritiikki ei ole<br />
yksinomaan teemoittelun, vaan se liittyy kaiken lähestymistavaltaan laadullisen tutkimuksen<br />
metodologiseen valinnanvapauteen. Esimerkiksi Antaki ym., (2003) ovat käsitelleet kriitti-<br />
sesti laadullisen tutkimuksen metodeja. Heidän kritiikkinsä kohdistui mm. tutkijan liialliseen<br />
tulkinnalliseen vapauteen kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Tämä vapaus korostaa tässä ja<br />
kaikessa muussakin laadullisessa tutkimuksessa tehtyjen havaintojen tutkijalähtöisyyttä ja<br />
subjektiivisuutta. Tulkinnallisuus myös tässä tutkimuksessa vaikuttaa osaltaan sen reliabi-<br />
liteettiin.<br />
Analyysin luotettavuutta pyrittiin parantamaan perehtymällä palaute- ja kunnioituskirjalli-<br />
suuteen monipuolisesti. Tämä teki paikallisvartijoiden palautetta ja kunnioituksen kokemista<br />
kuvaavien teemojen tunnistamisesta varmempaa. Tätä palautteen ja kunnioituksen kokemisen<br />
yhteyttä kuvaavaa kirjallisuutta pyrittiin esittämään riittävän laajasti, jotta lukija ymmärtäisi<br />
aineiston analyysissä tehdyt tulkinnat. Taustatutkimuksen tulokset esittelemällä on pyritty<br />
puolestaan edistämään ymmärrettävyyttä sen suhteen, miksi juuri palautteen tutkiminen on<br />
keskeistä kunnioituksen kokemisen suhteen. Nämä tekijät lisäävät tutkimuksen reliabiliteettia.<br />
56
Change language