Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tekijöitä ja ominaisuuksia tarkasteltaisiin palautteen kyvyn suhteen edistää kunnioituksen<br />
kokemista sen vastaanottajassa. Kyseisenlaisen tutkimuksen voisi kerätä haastatteluilla, joita<br />
tukemassa ovat psykologiset testit, jotka mittaavat esimerkiksi palautteen vastaanottajan<br />
itsetuntoa, oppimis- ja suoriutumisorientoituneisuutta sekä taipumusta eritellä palautteen<br />
sisältöä. Aineiston voisi analysoida teemoittelun lisäksi tyypittelyllä, jossa aineistosta<br />
tunnistetaan erilaisia ihmistyyppejä. Tällaisessa tutkimuksessa palautteen vastaanottajan<br />
näkökulma palautteeseen ja kunnioituksen kokemiseen korostuisi erityisen hyvin. Tutkimus,<br />
joka tutkisi paikallisvartijoita mainituin tavoin ja menetelmin, toimisi tätä tutkimusta<br />
täydentävänä tutkimuksena.<br />
Toinen palautteeseen liittyvä tekijä, joka tämän tutkimuksen tulosten perusteella saattaa<br />
vaikuttaa kunnioituksen kokemiseen, on palautteen frekvenssi. Tämän vaikutusta kunnioi-<br />
tuksen kokemiseen ei voitu tämän tutkimuksen poikkileikkauksellisen luonteen vuoksi<br />
käsitellä. Yksi tapa palautteen frekvenssin roolin selvittämiseksi kunnioituksen kokemisen<br />
suhteen olisi suorittaa vertaileva pitkittäistutkimus, jossa arvioidaan kunkin tutkimukseen<br />
valitun työntekijän – kenties paikallisvartijan – kunnioituksen kokemista kahtena tai<br />
useampana eri hetkenä, jotka poikkeavat keskenään palautteen frekvenssin suhteen.<br />
Palautteen frekvenssin – eli sen, miten usein työsuorituksen oikeellisuutta kuvaavaa palautetta<br />
saadaan – lisäksi samassa tutkimuksessa voitaisiin selvittää palautteen viiveen rooli kunnioi-<br />
tuksen kokemisessa ja sen edistämisessä palautteen välityksellä. Palautteen viiveellä tarkoitan<br />
sitä, kuinka pitkä aika kuluu palautteen saamisen ja sen työsuorituksen välillä, jota kyseinen<br />
palaute arvioi.<br />
Palautteen kaksisuuntaisuus jäi tämän tutkimuksen fokuksen ulkopuolelle. Tähän liittyen<br />
ehdotan tutkittavaksi sitä, kokevatko työntekijät kunnioittavaksi sen, että he voivat antaa<br />
palautetta myös heidän esimiehilleen sekä organisaation johdolle. Kyseisessä tutkimuksessa<br />
huomiota tulisi kiinnittää mm. siihen, miten työntekijöiden kokemukset heidän palautteen<br />
antamisensa merkityksellisyydestä muodostuvat ja mikä vaikutus niillä on heidän kun-<br />
nioituksen kokemiseensa. Tässä tutkimuksessa esitettiin, että halujen ja tarpeiden huomiointi<br />
on kunnioitusta. Näin ollen myös se saatetaan kokea kunnioittavaksi, mikäli työntekijöiden<br />
halut ja tarpeet antaa palautetta organisaation hierarkiassa ylöspäin tyydytetään. Moni<br />
työntekijä saattaa myös kokea, että heillä on oikeus antaa palautetta ja tulla kuulluksi<br />
kehitysideoita omaavana toimijana. Nämä näkemykset vaativat tutkimuksellista vahvistusta.<br />
97
Change language