Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
joustavuus analysointitapana oli osasyy sen valitsemiselle tämän tutkimuksen aineiston<br />
analysointitavaksi.<br />
Temaattinen analyysi voidaan jakaa lähestymistavaltaan induktiiviseen ja deduktiiviseen.<br />
Induktiivisessa lähestymistavassa teemat tunnistetaan vahvasti aineistojohtoisesti. Näin ollen<br />
tunnistetut teemat eivät välttämättä liity läheisesti tiettyihin tutkimuksen aiheeseen liittyviin<br />
kysymyksiin, joita esimerkiksi haastatteluissa haastatelluilta kysyttiin. Tunnistetut teemat<br />
eivät myöskään liity tutkijan omaan teoreettiseen kiinnostukseen aiheeseen liittyen, vaan<br />
aineisto pyritään järjestelemään ilman, että se liittyy mihinkään ennalta olemassa olevaan<br />
teoreettiseen viitekehykseen. Deduktiivinen eli teoreettinen lähestymistapa temaattiseen<br />
analyysiin on puolestaan teoriajohtoinen. Siinä aineistosta tunnistetaan teemoja, jotka ovat<br />
tutkijan oman teoreettisen tai analyyttisen kiinnostuksen mukaisia. Deduktiivisessa<br />
lähestymistavassa aineistoa ei pyritä kuvaamaan rikkaasti kokonaisuudessaan. Sen sijaan<br />
aineistossa ollaan kiinnostuneita tietyistä tutkimusaiheeseen ja -ongelmaan liittyvistä asioista<br />
ja niiden yksityiskohtaisesta analysoinnista. (Braun & Clarke, 2006).<br />
Tämän tutkimuksen aineiston analysoinnissa on käytetty sekä induktiivista että deduktiivista<br />
aineistoa. Varsinaista tutkimusongelmaa muodostettaessa – kun pyrittiin selvittämään, mikä<br />
yksittäinen tekijä on merkittävin kunnioituksen kokemista selittävä tekijä – haastattelu-<br />
aineistoa analysoitiin induktiivisesti. Tällöin analyysi oli aineistojohtoista, sillä haastattelu-<br />
aineisto yksinään saneli sen, mihin varsinainen tutkimus kohdistuisi. Aineistosta erotettiin<br />
lukuisia teemoja, joista palaute tulkittiin merkittävimmäksi, sillä se oli aineistossa toistuvin<br />
teema sekä kaikista rikkaimmin reflektointia haastatelluissa tuottava teema. Haastatellut<br />
johtivat myös usein itse haastattelun dialogia palautteeseen, joka vahvisti tulkintaa palautteen<br />
merkityksellisyydestä kunnioituksen kokemisen suhteen.<br />
Aineiston analysointi oli siitä lähtien deduktiivista, kun olin muodostanut tutkimusongelman<br />
ja muodostanut teoreettisen viitekehyksen analyysin tueksi. Tämä teoreettinen viitekehys<br />
toimi pohjana tutkimusongelman kannalta mielenkiintoisten teemojen tunnistamiseksi,<br />
analysoimiseksi ja raportoimiseksi aineistosta. Tällöin aineiston järjestely, analysointi ja<br />
kuvaaminen ei enää pyrkinyt aineiston kuvaamiseen kokonaisuutena, vaan mielenkiinto<br />
kohdistui yksityiskohtiin, jotka selittivät palautteen ja kunnioituksen kokemisen välistä<br />
yhteyttä.<br />
54
Change language