Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
edistää palautteen vastaanottajan kunnioituksen kokemista: 1) työntekijä haluaa palautetta; 2)<br />
työntekijä pitää palautteen saamista tarpeellisena; 3) työntekijä kokee olevansa oikeutettu<br />
saamaan palautetta, joka on oikeudenmukaisin perustein ja tavoin muodostettua ja annettua.<br />
Palautekirjallisuuden esittelyyn siirryttiin käsittelemällä aluksi perinteistä palautetta ja 360<br />
asteen palautetta. Niitä myös vertailtiin keskenään McCarthyn ja Garavanin (2001)<br />
tutkimuksen pohjalta. Tämän jälkeen käsiteltiin palautteen sisältöä ja sävyä. Tätä käsittelyä<br />
jäsensi Berlinin (2008) palautteen tulkitsemisen nelikenttä, jonka mukaan palaute on<br />
jaettavissa neljään eri kategoriaan sen mukaan, minkälaista vastaanotettu palaute on<br />
sisällöltään ja sävyltään suhteessa niihin palautteen vastaanottajan odotuksiin, joita hän on<br />
palautteelle asettanut. Näitä palautekategorioita kutsuttiin Berlinin oman luokittelun<br />
mukaisesti palkitsevaksi ja nostattavaksi palautteeksi sekä herättäväksi ja haastavaksi<br />
palautteeksi. Palautekategorioiden kirjallisuusperustaisen esittelyn jälkeen käsiteltiin Ilgenin<br />
ym. (1979) teoreettisen tutkimuksen pohjalta palautteen sisällön ymmärtämistä ja palautteen<br />
vastaanottajan reaktion suunnittelua palautteeseen, joihin palautteen sekä toiminnalle<br />
asetettujen tavoitteiden yksityiskohtaisuuden esitettiin vaikuttavan.<br />
Tämän jälkeen tarkasteltiin kirjallisuuden pohjalta niitä palautteen antamiseen liittyviä<br />
tekijöitä, jotka vaikuttavat palautteen kykyyn edistää kunnioituksen kokemista palautteen<br />
vastaanottajassa. Näitä esitettiin olevan palautteen lähde, palautteen antajan ja sen vastaan-<br />
ottajan välinen affektiivinen suhde sekä vuorovaikutus. Aluksi tarkasteltiin palautteen lähtei-<br />
tä, jossa keskityttiin palautteen antajien valta-asemaan ja vallan käyttöön sekä heidän uskotta-<br />
vuuteensa palautteen antajina. Palautteen antamiseen ja antajiin liitettiin viisi eri valtamuotoa:<br />
pakottaminen, palkitseminen, legitiimi valta, samaistumisvaikutus ja asiantuntijuus. Vallan<br />
jakaminen kyseisiin dimensioihin perustui Frenchin ja Ravenin (1959) tekemään jaotteluun.<br />
Palautteen antajaan ja sen antamiseen liittyvät vallan dimensiot ja valta-asemat yhdistettiin<br />
palautteen vastaanottajan kunnioituksen kokemiseen ensisijaisesti Weissblumin (2012)<br />
tutkimuksessaan tekemien teoreettisten ja empiiristen johtopäätösten pohjalta. Audian ja<br />
Locken (2003) empiirisen tutkimuksen tuloksiin viitaten esitettiin puolestaan, että asian-<br />
tuntijuus ja samaistumisvaikutus edistävät erityisesti negatiivisen palautteen hyväksymistä ja<br />
täten sen kykyä edistää palautteen vastaanottajan kunnioituksen kokemista. Palautteen antajan<br />
uskottavuuden esitettiin rakentuvan hänen asiantuntijuudestaan arvioitavan työn suhteen sekä<br />
siitä, kokeeko palautteen vastaanottaja palautteen antamisen motiivit olennaisiksi ja luotet-<br />
47
Change language