Case: Securitas Oy - Aalto-yliopisto

Ennen varsinaisia aineistonkeruuhaastatteluja suoritettiin yksi pilottihaastattelu haastattelu-
rungon jäsentämiseksi ja hiomiseksi sekä haastattelukysymysten validiteetin parantamiseksi.
Hyvän haastattelurungon tekeminen onkin ensimmäinen askel aineiston laadukkuuden
takaamiseksi (Hirsjärvi & Hurme, 2001). Haastattelurungon tarkoituksen-mukaisuuden
lisäämisen lisäksi pilottihaastattelun suorittamisen jälkeen kyettiin paremmin pohtimaan sitä,
miten haastattelun teemoja voitaisiin syventää. Pilottihaastattelu mahdollisti myös
lisäkysymysten muodostamisen, jotka tukisivat haastateltavien pääsyä syvemmälle omassa
kokemusten ja merkitysten pohdinnassaan. Nämä parantavat tutkimuksen validiteettia.
Haastattelujen suorittaminen kaksiosaisina olisi muuttanut haastatteluja, sillä toisessa
haastatteluosiossa ei välttämättä kyettäisi pääsemään yhtä syvälliseen näkemysten ja
kokemusten reflektioon. Haastattelujen suorittaminen yksiosaisina paransi tästä syystä
tutkimuksen validiteettia. Yleinen kokemattomuuteni haastattelijana saattaa osaltaan
heikentää tutkimuksen validiteettia, sillä pidempi kokemus haastattelijana olisi tukenut
haastateltavien refleksiivisyyttä paremmin.
Haastattelupäiväkirjan pitäminen olisi ollut yksi tapa edistää aineiston luotettavuutta. Siihen
olisi voinut merkitä muistiin kysymysmuotoja, jotka ovat olleet haastateltaville vaikeita
vastattavia tai jotka ovat muulla tavalla olleet huonoja edistämään haastateltavan näkemysten
ja kokemusten reflektiota. (Hirsjärvi & Hurme, 2001). En kuitenkaan pitänyt haastattelu-
päiväkirjaa, joka osaltaan heikentää tutkimuksen validiteettia.
Kvalitatiivinen tutkimus harvoin yltää samaan yleistettävyyden tasoon kuin kvantitatiivinen
tutkimus. Tämä johtuu siitä, että kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerätään erilaisilla
otantamenetelmillä. Myös otannat ovat kvantitatiivisissa tutkimuksissa usein suurempia
(Silverman, 2006). Tämän tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 13 paikallisvartijan haastat-
telusta. Tämä 13 paikallisvartijan otos ei edusta hyvin koko paikallisvartijapopulaatiota, sillä
13 paikallisvartijaa on hyvin pieni osuus kaikista maailman, Suomen ja jopa Securitas Oy:n
paikallisvartijoista. Tästä johtuen on mahdollista, että jossain on olemassa paikallisvartija,
johon tutkimuksessa tehdyt johtopäätökset eivät päde. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
aineiston analyysin pohjalta ei voitaisi tehdä lainkaan luotettavia johtopäätöksiä. Kvalita-
tiivisessa tutkimuksessa otoksen heikkoa edustusta kompensoi nimittäin analyysin syvyys,
joka parantaa tehtyjen johtopäätösten luotettavuutta. Huono edustavuus on silti hyväksyttävä,
kuten tässäkin tutkimuksessa tehdään, tutkimuksen validiteettia heikentäväksi tekijäksi.
58